Huomisen menestyjä on kestävä ja uudistumiskykyinen

Koronakriisi on uudessa taitekohdassa. Etsimme rajoitusten ja niiden varovaisen purkamisen
terveyttä ja taloutta suojelevaa tasapainoa.

Monilla elinkeinoelämän toimialoilla on kohdattu ennen näkemätön kysyntäromahdus, vienti yskii, investoinnit ovat jäissä ja työllisyysnäkymät ovat karut. Elvytystoimia tarvitaan kiperästi.

Koronakriisi poikkeaa monesta aiemmasta talouden kriisistä, sillä sen juurisyyt ovat tyystin muista
poikkeavat. Aikaisemmissa talouskriiseissä yritykset ovat sopeuttaneet toimintojaan kysynnän
mukaan, mutta tällä kertaa sopeutuminen on tapahtunut erittäin nopeasti. Suurin ero aikaisempaan on se, että sopeuttamistoimien ohella yritykset ovat saaneet myös kehittämisrahoitusta esimeriksi Business Finlandilta tai ELY-keskuksilta.

Kehittämällä kestävää elinvoimaa ja työllisyyttä

Nyt, elvytys- ja tukitoimien keskellä on tuhannen taalan paikka uuden kehittämiselle. Monet myös
Kasvu Openiin osallistuvista yrityksistä ovatkin saaneet kehittämisrahoitusta uusien liiketoimintojen kehittämiseksi.

Koronakriisi on entisestään korostanut, että elinvoima digitalisoituvassa toimintaympäristössä perustuu jatkossa kestävän kasvun ja työllisyyden varaan. On hienoa, että tämä näkyykin monissa kehittämishankkeissa, joissa on huomioitu kestävä kehitys, vähähiilisyys tai ilmastonmuutoksen hillintä.

Juuri nyt yritykset kaipaavat useiden asiantuntijoiden apua kehittämishankkeisiinsa, mikä tekee
Kasvu Openin toimintamallista erityisen sopivan tähän aikaan. Yritykset tekevät kiireen vilkkaan
uusia avauksia ja kehittämissuunnitelmia, jotka myös realisoituvat nopeasti. Ensimmäiset uudet
tuotteet tai palvelut ovat jo markkinoilla. Näillä yritysten kehittämillä uusilla ideoilla on iso
merkitys koronakriisistä selviytymisessä.

Käsillä on isot talkoot ja myös julkisen vallan toimijoiden toimien tulee tukea kehitystyötä. Uudet innovatiiviset avaukset saavat tukea esimerkiksi talouden nopeaa elpymistä tukevista investoinneista. Koronakriisin taloudellisista vaikutuksista toipuminen vaatii sekä sprintterin räjähtävää ripeyttä että pitkänmatkan juoksijan kestävyyttä.

Moninaiset toimet, joilla tavoittelemme uutta kasvua ja elinvoimaisuutta on löydyttävä yhteisestä
työkalupakista. Esimerkiksi meillä Keski-Suomessa laaditaan selviytymissuunnitelma siitä, miten
Keski-Suomen elinvoima palautetaan mahdollisimman nopeasti. Suunnittelu tehdään yhteistyössä
monien eri toimijoiden kanssa. Mukana ovat muun muassa Keski-Suomen aluekehitysviranomaiset, yritykset, kunnat, koulutusorganisaatiot, elinkeinotoimijat, ammattijärjestöt, kolmannen sektorin edustajat sekä pankit.

Kaikkea ei kannata korjata entiselleen

Ennen kaikkea koronakriisi on meille armoton testi; miten uudistumiskyvykkäitä olemme? Kriisi on
haastanut monet toimintamallimme ja iso osa tämän poikkeuksellisen ajan vaatimuksista jää pysyviksi. On selvää, että tulevaisuuden menestyjiä myös yrityksistä ovat ne, jotka hyödyntävät uusia tapoja toimia ja tehdä työtä ja tulosta.

Jokainen kriisi avaa aina uusia näkymiä ja mahdollisuuksia. Ketteryys ja uudistumiskyky on
merkittävä strateginen kompetenssi niin yksilöille, yrityksille, julkisille toimijoille kuin alueille ja
kansakunnalle. Koronakriisin jälleenrakennuksen tulee tavoitella uutta ja kriisiä edeltänyttä parempaa – ei kaikkea entiselleen korjaavaa.