Ihmisoikeusvastuusta etulyöntiasema kasvuyritykselle

Yritykset pyörittävät taloutta, luovat työpaikkoja ja rakentavat yhteiskunnan hyvinvointia. Mikään liiketoiminta ei kuitenkaan tule toimeen ilman ihmisiä. Siksi ihmisoikeusvastuu on jokaisen kasvuyrityksen elinehto, jos se haluaa pitää huolta omistaan ja pärjätä markkinoilla. Tällä tiellä kasvuyrityksiä auttaa Keskuskauppakamarin uusi Ihmisoikeussitoumus.

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet sekä monet muut kansainväliset velvoitteet ja kansallinen sääntely ohjaavat yrityksiä kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Samaan arvostuksen ideologiaan nojaa myös Keskuskauppakamarin syksyllä 2020 lanseerattava Ihmisoikeussitoumus. Sen avulla yrityksiä halutaan kannustaa entistä näkyvämpiin sosiaalisen vastuullisuuden tekoihin. 

Keskuskauppakamarin itsesäätely- ja vastuullisuusjohtaja Stina Wikberg on huomannut, kuinka suomalaiset yritykset ovat alkaneet kiinnittää entistä aktiivisemmin huomiota ihmisoikeusasioihin. Keskuskauppakamarin kesän alussa toteuttama kysely kertoo samaa tarinaa: yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä pitää ihmisoikeusvastuuta tärkeänä liiketoiminnalleen. 

Wikbergin mielestä on mielenkiintoista, että paine ihmisoikeusvastuun toteuttamiseen tulee pääosin ulkopuolelta, kuten asiakkailta ja muilta sidosryhmiltä. 

– Asiakkailta tuleva palaute on merkittävä draiveri, joka jouduttaa yrityksiä ottamaan ihmisoikeusvastuun vakavasti, Wikberg kertoo.

Vaikka vastuuttoman ja epäeettisen liiketoiminnan ongelmat yhdistetään herkästi maailmankaupan globaaleiksi vitsauksiksi, kyseenalaista toimintaa tulee vastaan myös Suomessa. 

– Julkisuudessa on puhuttu paljon esimerkiksi siivous- ja ravintola-alan tilanteesta sekä marjanpoimijoiden kohtelusta. Tällaiset paljastukset tiputtavat suomuja silmiltä. Vastuullisuusasiat koskevat ihan yhtä lailla myös meitä Suomessa eivätkä vain lapsityöläisiä Bangladeshissa.

Ihmisoikeusvastuusta oppia Keskuskauppakamarin koulutuksista

Ihmisoikeussitoumuksen yhtenä keskeisenä kohderyhmänä ovat kasvuyritykset. Stina Wikberg haluaa muistuttaa, että yritysvastuu ei ole irrallinen osa-alue liiketoiminnan ulkopuolella vaan olennainen osa kokonaisuutta. 

– Hyviä ja vastuullisia toimintatapoja löytyy varmasti jokaiselta yritykseltä. Ne vain on ensin syytä nähdä, jotta niitä voi alkaa kehittää, Wikberg sanoo.

Keskuskauppakamarin kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa yrityksistä ei kuitenkaan ollut vielä ehtinyt tehdä konkreettisia tekoja ihmisoikeusvastuun eteen. Onneksi kestäviä tekoja voi tehdä askel kerrallaan, ja siihen saa apua.

Käytännöllisiä neuvoja tarjoavat esimerkiksi Keskuskauppakamarin koulutukset, joissa käydään läpi, mitä kaikkea ihmisoikeusvastuu sisältää, miten se toteutuu yrityksen omassa toiminnassa ja minkälaista hyötyä ihmisoikeusvastuun toteuttamisesta voi saada. 

Koulutuksissa autamme erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka tarvitsevat konkreettisia apuvälineitä, joilla päästä liikkeelle.

Koulutuksesta saatuja eväitä yritys voi hyödyntää hakiessaan Keskuskauppakamarin Ihmisoikeussitoumusta. Ihmisoikeuksien kehittäminen on kuitenkin elinikäinen kasvumatka yritykselle, ja siksi Ihmisoikeussitoumukselle on ulkopuolinen auditointi viiden vuoden välein.

LUE: Kasvuyrityksen hiilijalanjälki kuriin Ilmastositoumuksen avulla
Keskuskauppakamarin itsesäätely- ja vastuullisuusjohtaja Stina Wikberg uskoo, että työntekijät kiittävät, jos työntekijöiden hyvinvointiin on kiinnitetty huomiota kiperissäkin taloudellisissa tilanteissa.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen sitouttaa työntekijöitä ja asiakkaita 

Kun yritys toimii kestävästi ja vastuullisesti, sillä on etulyöntiasema kilpailijoihinsa nähden. Tämän todistavat myös tutkimukset. Kilpajuoksu ihmisten hyvinvoinnin tukemiseksi todellakin kannattaa.

Stina Wikbergin mukaan on tärkeää muistaa, että arvostettu työntekijä on huomattavasti sitoutuneempi ja siten myös tuottavampi kuin tyytymätön ja kaltoin kohdeltu. 

– Työntekijöiden hyvinvointi ja oikein kohteleminen voi tuottaa paljonkin rahassa mitattavaa hyötyä, Wikberg havainnollistaa.

Työntekijöiden lisäksi niin kuluttaja-asiakkaat kuin toiset yritykset sitoutuvat paremmin vastuullisesti toimivaan yritykseen verrattuna sellaiseen, jolla on muutakin kuin puhtaat jauhot pussissa. Hyvä brändiarvo ja positiivinen maine kiirivät pitkälle. Siksi ihmisoikeusvastuustakin on syytä viestiä. Ihmisoikeussitoumus on tähän mainio väline. 

– Mikäpä yritys ei haluaisi, että ihmiset tietävät sen olevan vastuullinen ja toimivan ihmisoikeuksia kunnioittaen. Pienetkin yritykset voivat saada merkittävää näkyvyyttä Keskuskauppakamarin kautta ja päästä mukaan vastuullisesti toimivaan yritysyhteisöön.

Vastuullisesta liiketoiminnasta on iloa myös epävarmoissa talouden suvantovaiheissa. Jos työntekijöiden hyvinvointiin on kiinnitetty huomiota kiperissäkin taloudellisissa tilanteissa, työntekijät kiittävät. 

– Vastuullinen yritys arvioi riskit ennakkoon, eikä unohda ihmistä. Erityisesti poikkeuksellisena korona-aikana tämän merkitys vain korostuu.

Ihmisoikeusvastuu kannattaa – neljä syytä sitoutua muutoksiin

Ihmisoikeusvastuu…

  1. lisää työntekijöiden kokemaa arvostusta ja tekee heistä tuottavampia.
  2. sitouttaa asiakkaita ja tekee heistä lojaaleja kuluttajia jatkossakin
  3. luo positiivista mainetta ja lisää yrityksen brändiarvoa.
  4. auttaa reagoimaan ihmisoikeusriskeihin ennakkoon.