Kohti parempaa työkykyä – näillä vinkeillä jaksat työssäsi kiireenkin keskellä

Nainen tietokoneella.

Vireystaso pysyy yllä koko työpäivän, motivoivat työtehtävät hoituvat ajallaan ja kollegoiden kanssa ehtii palautua virkistävillä kahvitauoilla. Tuttu tunne vai silkkaa utopiaa? Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Kai Tolvanen antaa käytännön vinkkejä, miten jokainen työssäkäyvä voi huolehtia omasta työkyvystään.

Päänsärky, vatsakivut ja univaikeudet ovat monesti ensimmäisiä näkyviä merkkejä, kun ihmisen työkyky on koetuksella. Fyysisten oireiden lisäksi hän saattaa kyynistyä työtään kohtaan, vähätellä omaa osaamistaan ja vältellä työkavereidensa kontakteja.

Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Kai Tolvanen on nähnyt työssään, kuinka ihmisen työkyky on monen tekijän summa. Hän painottaa ennakoinnin merkitystä työhyvinvoinnin tukemisessa. Haastavista tilanteista on helpompi selvitä, kun voimavarat ovat kunnossa.

– Ensimmäinen askel uupumuksen porteilla on olla rehellinen itselleen ja muille. Ongelmien peittely ei auta ketään. Siksi apua kannattaa pyytää ajoissa esimerkiksi työterveyshuollosta, Tolvanen toteaa.

Hän näkee, että työkyvyn ja jaksamisen tunnistaminen on osa työntekijän ammattitaitoa. Jokaisen olisi siis syytä tiedostaa, mitkä asiat antavat ja mitkä taas verottavat voimavaroja työssä. Hyvällä itsetuntemuksella pääsee jo pitkälle.

– Onneksi omaa työkykyään voi kehittää koko ajan. Onhan työelämä ennemmin kestävyyslaji kuin pikamatka, Tolvanen huomauttaa.

Avoin keskustelu on työkyvyn lähtökohta

Kai Tolvanen näkee, että esimiesasemassa olevalla toimitusjohtajalla tai yrittäjällä on keskeinen rooli työpaikan ilmapiirin luojana. Parhaimmillaan hän voi toimia inhimillisenä esimerkkinä muulle työyhteisölle kertomalla omista kokemuksistaan.

– Johtaja on ihminen siinä missä muutkin. Kun hän uskaltaa puhua omista tiukemmista jaksoistaan avoimesti, koko työpaikan kulttuuri voi muuttua positiivisempaan suuntaan, Tolvanen uskoo.

Vastuullinen johtaja kysyy työntekijöiltä myös suoraan, miten he jaksavat. Aito kiinnostus henkilöstön työkykyä kohtaan kannustaa kiinnittämään huomiota tekijöihin, jotka lisäävät työhyvinvointia.

Kaiken perusta on siis luottamuksellinen keskusteluyhteys, jolloin jokainen pystyy tuomaan julki omia ajatuksiaan epäröimättä. Positiiviset sosiaaliset suhteet ovat mieletön voimavara työyhteisössä.

– Vaikka yksilöllä kaikki olisi kunnossa, on aina syytä miettiä myös koko tiimin toimintaa. Näin voidaan pohtia yhdessä sekä voimavaratekijöitä että kuormittavia asioita, Tolvanen muistuttaa.

Yksinyrittäjille Tolvanen vinkkaa muodostamaan oman tukiverkoston, jossa voi jakaa omia huoliaan ja saada tarvittaessa sparrausapua. Esimerkiksi yhteisölliset työskentelytilat tarjoavat melkeinpä luonnostaan vertaistukea ja sosiaalisia kontakteja.

LUE: Johtajan jaksaminen heijastuu työntekijöiden työkykyyn

Työkyky – Ota rutiineista energiaa!

Nukkuminen, ravinto ja liikunta ovat konkreettisia elämän osa-alueita, joihin voi soveltaa hyödyllisiä rutiineja. Tolvanen kannustaakin jokaista miettimään, millaiset arkirutiinit toimivat juuri itselle parhaiten oman työkyvyn tukena.

– Rauhoitatko illan vaikkapa lukemalla, jotta nukahdat ajoissa? Valitsetko terveellisen smoothie-aamupalan ainakin pari kertaa viikossa? Liikutko arjessa omaa kroppaasi kuunnellen, Tolvanen kysyy.

Yhtä lailla säännöllisestä oppimisesta kannattaa tehdä rutiini, Tolvanen vinkkaa. Kun taidot ja osaaminen ovat ajan tasalla, ammatillinen itseluottamus ja hallinnan tunne tuovat työntekoon mielekkyyttä.

Rutiinit perustuvat säännöllisyyteen. Kun toistoja tulee riittävästi, vasta silloin uudesta tavasta muodostuu rutiini. Siksi rutiinit kannattaa tehdä mahdollisimman helpoiksi, jotta niitä on vaivatonta toteuttaa.

Kiireisen työviikon keskellä omaa ajankäyttöä voi miettiä myös luovasti. Päivän liikunta-annosta ei ole pakko hoitaa vasta iltamyöhään vaan vaikkapa keskellä työpäivää, jos vain työ joustaa sen verran.

Työkyvyn ylläpitämisestä on kuitenkin helppo laistaa silloin tällöin. Siksi on tärkeää muistaa palata tuttuihin hyväksi havaittuihin rutiineihin, eikä hankkia tilalle uusia kehnompia rutiineja.

– Yksi tehokas keino on jakaa työntekijöiden kesken hyviä työnteon tapoja ja muita arkea rytmittäviä rutiineja. Vertaisoppiminen kunniaan, Tolvanen hymyilee.

Naiset ratkaisevat ongelmaa yhteistyössä.
Kai Tolvanen kannustaa työntekijöitä jakamaan toisilleen hyviä työnteon tapoja ja muita arkea rytmittäviä rutiineja.

Autonomian tunne auttaa organisoimaan omaa työtä

Työviikon suunnittelu ennakkoon on Tolvasen mukaan erinomainen keino pitää yllä työkykyä. Myös päivätasolla kannattaa uhrata edes hetki aikaa ja miettiä, mitä tietyn päivän aikana oikeasti haluaa saada aikaiseksi.

– Kun itse on kärryillä omista työtehtävistään, tulee hyvä fiilis, kun saa asioita aikaiseksi suunnitelmien mukaan, Tolvanen uskoo.

Olennaista on, että osaa tarvittaessa sanoa myös ei. Tällöin aikaa jää jollekin merkityksellisemmälle. Työtehtävien priorisointia ei voi Tolvasen mukaan tarpeeksi korostaa.

– Oman kalenterinsa herra ei anna muiden täyttää työpäiviään, vaan hän pystyy itse hallitsemaan työntekoaan tehokkaasti, Tolvanen sanoo.

Hän lisää, että autonomian kokemus – eli vaikutusmahdollisuudet omaa työtä kohtaan – on äärimmäisen tärkeä paitsi työkyvyn myös työpaikkaan sitoutumisen kannalta. Tällöin työntekijän sisäinen motivaatio kohenee, kun hänellä on sopivassa määrin sekä vapautta että vastuuta.

Kun kalenteri on työntekijän omissa hyppysissä, sinne voi tietoisesti järjestää tyhjiä hetkiä. Mielekkäät tauot työpäivän aikana ovat arvokkaita palautumisen mahdollisuuksia.

– Toisaalta muuttuvat tekijät sekoittavat kalenteria joskus väkisinkin. Silloin koko työyhteisön kesken voi olla syytä tarkastella työnteon prosesseja ja mahdollisia pullonkauloja. Näin kaikkien työkykyä voi petrata yhteistuumin, Tolvanen ehdottaa.

LUE: Normaali arkirytmi, sosiaaliset suhteet ja kannustava johtaja tukevat työhyvinvointia poikkeusajassa

Itsetuntemus ja arvostuksen kokemus tukevat työssä jaksamista

Itsetuntemus on taito, jonka avulla jokainen pystyy tarkastelemaan itseään herkällä korvalla ja reagoimaan myös mahdollisiin hälyttäviin ennusmerkkeihin ajoissa.

– Kuuntele, mitä kehosi ja mielesi milloinkin tarvitsevat. Esimerkiksi jos takana on ollut stressaava ja kiireinen työviikko, rasittava hikiliikunta kuormittaa kehoa entisestään. Silloin rauhallinen kävelylenkki tarjoaa palautumiselle paremman mahdollisuuden, Tolvanen suosittelee.

Kun ihminen tuntee itsensä läpikotaisin, hän osaa myös aikatauluttaa työpäivänsä optimaalisesti. Keskittymistä vaativat tehtävät kannattaa hoitaa silloin, kun on virkeimmillään ja tuottavimmillaan.

Tolvanen uskoo, että itsetuntemuksen lisäksi arvostus omaa hyvinvointia kohtaan suojaa uupumukselta. Siksi itsestä huolehtiminen on syytä asettaa omalla prioriteettilistalla tarpeeksi korkealle, ei vasta listan viimeiseksi.

Arvostathan omaa työkykyäsi riittävästi? Ethän tee ylimääräisiä asioita oman jaksamisesi kustannuksella?

Arvostuksen tunne liittyy toisaalta siihen, millä tavoin työntekijän työpanosta arvostetaan työyhteisössä. Usko ihmiseen nostaa usein myös tekemisen tasoa ja sitoutumisen kokemusta.

– Arvostus kulkee käsi kädessä oikeudenmukaisuuden kanssa. Kun työpanos ja kompensaatio ovat tasapainossa, ihminen on henkisesti valmis venymään. Samaa joustoa tarvitaan myös johtajalta tai yrittäjältä työntekijän suuntaan, Tolvanen huomauttaa.

8 vinkkiä työkyvyn ylläpitämiseen

  • Tiedosta, mitkä asiat antavat ja mitkä verottavat voimavarojasi työssäsi.
  • Luo ympärillesi tukiverkosto ja pyri työyhteisössä avoimeen keskustelukulttuuriin.
  • Pidä kiinni itsellesi sopivista rutiineista, jotka tuovat rytmiä päivään.
  • Hoida keskittymistä vaativat työtehtävät silloin, kun olet virkeimmilläsi.
  • Suunnittele työviikkosi ja -päiväsi etukäteen ja opettele sanomaan myös ei.
  • Jätä kalenteriisi tietoisesti tyhjiä hetkiä palautumiselle.
  • Tarkkaile jaksamistasi säännöllisesti ja ennakoi ennen kuin voimasi ovat liian lopussa.
  • Jos työkykysi alkaa heiketä, ota yhteys saman tien esimerkiksi työterveyshuoltoon.