Riskienhallinta tukee kasvuyritystä kestävän bisneksen polulla

Vakuutusasiat jäävät monesti kasvuyrityksen agendalla muiden kiireellisten toimenpiteiden jalkoihin. Vakuutukset mielletään harmittavan usein pakolliseksi pahaksi, jolloin varautumiseen ja riskienhallintaan liittyviä kysymyksiä ei nosteta riittävän usein pöydälle.

Vakuutusyhtiö Ifin myyntijohtaja Marco Ciminon ja aluejohtaja Anders Kähkösen mielestä varautuminen kannattaa aina, mutta kaikkea liiketoimintaa ei ole kuitenkaan tarpeen vakuuttaa automaattisesti.

Olennaista on miettiä etukäteen, millaisia riskejä yrityksen liiketoimintaan liittyy ja miten niiltä voi suojautua.

”Niin kasvuyritys kuin vakuutusyhtiö toivovat toki, ettei vahinkoja satu. Silti yrityksen kannattaa käydä liiketoimintalähtöistä keskustelua vakuutusyhtiön kanssa siitä, miten riskejä voidaan ennaltaehkäistä ja millaisia sopimuksia kumppaneiden kanssa kannattaa tehdä”, Cimino toteaa.

Hän vertaa tilannetta ulkomaankauppaan; Jos yritys käy kauppaa vieraalla valuutalla, valuuttariskeistä puhutaan avoimesti, koska kyseessä on niin konkreettinen asia. Vakuutukset taas ovat immateriaalipalveluja, joilla luodaan turvaa tulevaisuudessa, jos riskit realisoituvat. 

”Kun kasvuyrityksen fokus on esimerkiksi myynnissä ja tuotekehityksessä, on ymmärrettävää, ettei yritys voi olla samaan aikaan perillä kaikenlaisista sopimusriskeistä ja lainsäädännöstä. Siksi vakuutusyhtiö on hyvä apu, jotta yritys voi keskittyä omaan bisnekseensä”, Kähkönen tähdentää.

Anders Kähkönen

”Yrityksen on tärkeää kartoittaa, millainen tuote oikeasti on ja millaisia vahinkoja se voi aiheuttaa. Näin sopivilla vakuutuksilla pystytään ehkäisemään ikäviä yllätyksiä”

Rahaa säästyy, kun sopimustekniset asiat ovat kunnossa

Liiketoimintaan liittyvät riskit kulminoituvat monesti sopimusteknisiin asioihin. Tällöin on tärkeää ymmärtää, mitä sopimuksissa todella sanotaan ja millaisia seurauksia sopimus voi aiheuttaa. 

”Joskus jos kasvuyritys neuvottelee isosta sopimuksesta kilpailuilla markkinoilla, se saattaa joutua tyytymään vähän huonompaan sopimukseen kasvun kustannuksella. Hyvien vakuutusten avulla yritys voi kuitenkin turvata selustansa. Tämä voi olla strategisesti toimiva ratkaisu”, Cimino kertoo.

Nyrkkisääntönä voi pitää yleensä sitä, että mitä isompi asiakas ja merkittävämpi sopimus on kyseessä, sitä tiukemmat ja laajemmat vastuut korvaustilanteessa ovat. Myös eri maissa lainsäädännölliset vaatimukset korvausvastuusta vaihtelevat.

”Esimerkiksi Yhdysvalloissa sopimukset itsessään eivät välttämättä ole niin tiukkoja, mutta korvaussummat ovat valtavia. Puhutaan helposti miljoonien eurojen korvauksista”, Cimino huomauttaa.

Rahaa voi säästyä myös silloin, kun sopimukset laaditaan huolella. Joskus jopa pelkästään sopimuksen tiettyä toimituslauseketta muuttamalla yritys voi säästää useita kymmeniä tuhansia euroja.

If
Esimerkiksi SLA-sopimuksissa (engl. service-level agreement) palvelulle määritellään tietyt vaatimustasot. Jos vaatimukset eivät täyty, luvassa on sanktio. Tällöin sopimuksista selviää, kuka maksaa ja kuinka paljon.

Kohti uusia asiakasryhmiä hallituilla toimenpiteillä

Kun yritys on lanseeraamassa uusia fyysisiä tuotteita, Kähkönen suosittelee hankkimaan tuotevastuuvakuutuksen. Se auttaa välttämään riskejä, jotka liittyvät tyypillisesti henkilöön tai omaisuuteen. Esimerkiksi elektroniikkalaite voi syttyä palamaan tai ruokatuote aiheuttaa oireita.

”Yrityksen on tärkeää kartoittaa, millainen tuote oikeasti on ja millaisia vahinkoja se voi aiheuttaa. Näin sopivilla vakuutuksilla pystytään ehkäisemään ikäviä yllätyksiä”, Kähkönen sanoo.

Jos yritys tekee tuotteita kuluttajille ja aikoo siirtyä uusiin asiakasryhmiin, käyttäjäkunta on monesti kirjava. Tällöin tuotetta tai palvelua skaalatessa on huomioitava, että kuluttajan puolia pitää kuluttajansuojalaki, joka on varsin vahva Suomessa ja myös muualla maailmassa.

”Jos yritys vaikkapa maahantuo paljon tuotteita, joissa todetaankin paloriski, onko sillä varaa maksaa ylimääräisiä kuluja, joita syntyy esimerkiksi logistiikasta tai imagohaitoista? Tällöin takaisinveto voi olla hyvä vaihtoehto”, Cimino havainnollistaa.

Uusien asiakasryhmien tavoittelussa myöskään tietojen hallintaa ei voi sivuuttaa. GDPR eli EU:n yleinen tietosuoja-asetus antaa nyt henkilötiedoille aiempaa paremman suojan, mutta se vaatii yrityksiltä kansainvälisten ohjeistusten ja säädösten noudattamista.

If
Marco Cimino sanoo, että moni yritys ei tiedä, että yhteishaverissa kaikki ne yritykset, joilla on tavaraa esimerkiksi pelastusoperaatioon joutuneen laivan kyydissä, joutuvat osallistumaan sen kuluihin.

Toimitusketju kirkkaaksi ulkomaiden valloitusta varten

Uusien asiakasryhmien tavoittelun ja uusien tuotteiden lanseeraamisen lisäksi yritys voi hakea kasvua siirtymällä uusille maantieteellisille alueille. Uusilla alueilla kasvuyrityksen on tärkeää ymmärtää omien kumppaneiden ja alihankkijoiden rooli tuotteen tai palvelun arvoketjussa.

Marco Cimino antaa esimerkkinä hankintaketjun.

”Jos yrityksen logistisessa tilausjärjestelmässä tulee häikkää, se voi aiheuttaa viivästymisiä tai toimitusongelmia. Tilanteesta voi kärsiä tosi moni taho, mikä saa helposti liikkeelle lumipalloefektin. Yritykselle voi koitua tällaisessa tilanteessa pahimmillaan isojakin sopimussanktioita.”

Siksi koko toimitus- ja hankintaketjun hahmottaminen kannattaa ottaa kasvuyrityksen prioriteeksi. Taloudellisia riskejä voi hallita esimerkiksi kuljetusvakuutuksella, joka minimoi yhteishaverin mahdollisuuden.

Ciminon mukaan monikaan yritys ei tiedä, että yhteishaverissa kaikki ne yritykset, joilla on tavaraa esimerkiksi pelastusoperaatioon joutuneen laivan kyydissä, joutuvat osallistumaan sen kuluihin.

”Kun yritys hakee kasvua kova vauhti päällä, tällaisia kuolleita kulmia voi jäädä herkästi pimentoon. Vakuutusyhtiö voi kuitenkin auttaa tunnistamaan juuri ne riskit, jotka kyseisen yrityksen kannattaa huomioida liiketoiminnassaan.”