Business Finlandin rahoitus – Katso yrittäjien kysymykset

Business Finlandin yrityksille poikkeustilanteessa myönnettävä tukirahoitus herättää paljon kysymyksiä. Business Finlandin Senior Director Eeva Salminen vastasi Korona: Rahoitusratkaisut poikkeustilanteessa – webinaarissa esitettyihin kysymyksiin.

1. Kun on lähettänyt anomuksen liiketoiminnan poikkeustilanteen rahoitukseen, niin hyväksytäänkö kulut, jotka syntyneet anomuksen sisäänjätön rekisteröitymisen jälkeen? Edellyttäen tietenkin, että anomus hyväksytään jossain vaiheessa, vai hyväksytäänkö kulut vasta hyväksymispäivän jälkeen?

Kustannukset hyväksytään alkaen siitä päivästä, jona hakemus lähetettiin. Ostopalveluissa tulee olla purkuehto, mikäli sopimus tehdään ennen Business Finlandin päätöstä.

2. Voidaanko palkata heti henkilöitä etätyönä, jotka kohdistuu siihen projektiin, johon Business Finlandin rahoitus on myönnetty?

Kyllä.

3. Pitääkö paikkansa, että avustusta ei voi käyttää henkilöstön koulutukseen? (Avustuksella suunniteltaviin uusiin liiketoimintoihin). ELY-rahoituksessa koulutus hyväksytään kuluihin.

Avustusta ei voi käyttää yleiseen koulutukseen. Mikäli kysymys konsultoinnista (yritykselle ja tilanteeseen räätälöity) niin asia on silloin ok.

4. Ohjeet ovat muuttuneet ensi päivistä ja monet yrittäjät ovat kokeneet eriarvoisuutta ja epätietoisuutta käsittelyssä. Esimerkiksi ensi päivinä hakeneet yksinyrittäjät ovat saaneet jopa 50 te rahoitusta. Miten varmistetaan hakemusten tasa-arvoinen käsittely?

Rahoituksen määrässä huomioidaan aina projektin sisällön ja kustannusten sopivuus poikkeusrahoitukseen sekä yrityksen omat taloudelliset resurssit. Projektien toteutuksesta raportoitaessa on osoitettava, että kustannukset ovat syntyneet siitä kehittämistyöstä, johon raha on myönnetty.

5. Onko mahdollista rahoituksen jakaminen tasaisesti maakunnittain? Tänne köyhään Kainuuseenkin? Ettei vain nopeat syö hitailta heiniä!

Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä.

6. Onko Business Finlandin tuki mahdollista Oy:lle, jonka omistaa 100%:sti säätiö?

On mahdollista. Näissä tapauksissa on huomioitava säätiön koko ja säätiön mahdollisesti omistamat muut yritykset siten, että konsernin yhteenlaskettu liikevaihto mahtuu pk- ja midcap-rajoihin.

7. Voiko konsernin kaksi yritystä hakea Business Finlandin rahoitusta yhtä aikaa?

Kyllä voi, mutta on huolehdittava, ettei de minimis kiintiö ylity (200.000 euroa). Siihen lasketaan yhteen kaikki konsernin yritykset. Projektien on kohdistuttava erillisiin kehityshankkeisin.

8. Jos on hakenut esiselvitysrahoitusta, mutta nyt huomaa että kehittämisrahoitus olisikin sopinut hankkeeseen paremmin, onko tätä mahdollista päivittää käsittelyvaiheessa?

Voidaan päivittää mikäli päätöstä ei ole vielä tehty. Hakemusta voi itse muokata hakemuspalvelussa sisällön ja kustannusarvion osalta, ja hakemuskenttiin pitää kirjoittaa että haluaa vaihtaa esiselvityksen kehittämisprojektiin.

9. Minkä kokoiset projektit ovat sellaisia, joita rahoitatte? Mikä on omarahoitusosuus?

Esiselvitysprojekteissa Business Finland rahoittaa maksimissaan 10.000 euroa, jolloin yrityksen omarahoitusosuus on 2500 euroa ja projektin kustannukset yhteensä 12.500. Kehittämisrahoituksessa Business Finland rahoittaa maksimissaan 100.000 euroa ja yrityksen omarahoitusosuus on 25.000 euroa, projektin kustannukset yhteensä 125.000. Voi myös hakea pienempiin projekteihin rahaa, silloinkin rahoituksen suhde pysyy samana, Business Finland 80 % ja yrityksen omarahoitusosuus 20 %.

10. Miten me hitaat pääsemme mukaan?

Toistaiseksi haulle ei ole näköpiirissä takarajaa, joten laittakaa vaan hakemusta sisään!

11. On paljon eri tuki- ja avustusmuotoja haettavana sekä lisäksi yrittäjä voi saada työttömyyspäivärahaa. Yrittäjiä varmaan kiinnostaa, mitä kaikkia avustuksia voi saada yhtä aikaa? Mitkä avustukset poissulkevat toiset avustukset?

Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla on hyvä kooste avustuksista eri tyyppisille yrityksille. Business Finlandin ja ELY-keskuksen häiriötilannerahoitusta ei voi hakea molemmista yhtä aikaa. Business Finlandin osalta periaate on, että jos esimerkiksi palkkakuluihin tulee meiltä rahoitusta, ei samoihin palkkakuluihin voi käyttää muita tukimuotoja.

12. Voisiko saada jotain konkreettisia esimerkkejä, että minkä tyyppiseen kehittämiseen Business Finlandin häiriörahoitusta voivat yritykset saada? Ilmeisesti kustannukset voivat olla ostopalveluja ja palkkoja, mutta eivät mitään investointeja?

Investointeja emme voi EU-valtiontukisäännösten vuoksi rahoittaa. Rahoituksella voi esimerkiksi kehittää uusia tuotteita ja palveluja, kehittää alihankinta- ja logistiikkaketjuja, kehittää digitaalisia palveluja tai uusia tuotanto- ja toimintamalleja tuotannon tuomiseksi takaisin Suomeen.

13. Business Finlandin koronarahoitus: Mitä muuta rahoitetaan kuin matkailualan kriisiyhtiöitä? Eli mitä esimerkiksi tarkoittaa jakeluketjujen kehittäminen? Onko tuettua esimerkiksi konsulttipalvelut siihen, että suomalaisyritys hakee offshore-alihankkijoiden sijaan nearshore-toimittajia?

Kaikki toimialat poislukien maa- ja metsätalouden alkutuotanto ovat rahoituksen piirissä, jos niiden toiminta on häiriintynyt koronavirustilanteen vuoksi. Kysymyksessä mainittu esimerkki voi olla mahdollinen.

14. Miten sellaiset yritykset voivat saada tukea, joilla on edelleen liikevaihtoa, mutta liikevaihto on tipahtanut merkittävästi? Olen valmennusyrittäjä (johtaminen, esimiesvalmennukset) ja toimintani suuntautuu tästä lähtien myös yksilövalmentamiseen, ja minun on uudistettava toimintaani, jotta voin kääntää sitä verkkopohjaiseksi. Onko tällaiseen jotain projekti- tms. tukea?

Toiminnan uudistaminen koronaviruksen aiheuttaman häiriön vuoksi on juuri sellaista kehittämistä, jota voimme rahoittaa, jos muut ehdot täyttyvät.

15. Voiko tukia käyttää verkkosivujen perustamiseen tai verkkokaupan rakentamiseen?

Kustannuksiin ei voi sisällyttää myynti- ja markkinointikuluja (niiden toteuttaminen) mutta voi sisällyttää markkinoinnin suunnittelun tai jakelukanavan kuten verkkokaupan suunnittelun kuluja. Ohjelmisto- ja laitehankintoja ei voida rahoittaa.