Kasvu Open -sparraukseen valittiin 320 yritystä

Kasvu Open -sparraukseen valittiin tällä kaudella 320 yritystä. Sparraukseen valitut yritykset ovat kaikkialta Suomesta, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Eniten mukaan sparraukseen valittuja yrityksiä on Uudeltamaalta (29 %), Pirkanmaalta (10 %) ja Pohjois-Pohjanmaalta (9%). 

Yritysten toimialat ja liikevaihto

Mukaan Kasvu Open – sparraukseen valittujen yritysten yleisimmät toimialat ovat ICT ja viestintä (18 %), teollisuus (15 %) ja tukku- ja vähittäiskauppa (10 %). 

Yritysten liikevaihto on yhteensä yli 358 miljoonaa euroa, ja ne työllistävät yhteensä 2988 henkilöä. Tuoreen Talouselämä 500 -listauksen mukaan yritykset yhteensä olisivat sijoittuneet liikevaihdon mukaan sijalle 175. Keskimäärin yritysten liikevaihto on 1,1 M€, mikä on reilut 600 000 € vähemmän kuin viime vuonna. Tiimin koko on viime vuoteen verrattuna pysynyt lähes samana (9 henkilöä). Viime vuonna vastaava luku oli yksitoista.

Yritykset tavoittelevat kasvua edelleen tilanteesta huolimatta. Sparraukseen valituista yrityksistä kasvuvaihe (50 %) kuvaa parhaiten oman liiketoimintansa vaihetta. Seuraavaksi eniten mukaan haki varhaisen vaiheen (28 %) ja alkuvaiheen (15 %) yrityksiä. 

Sparraustarpeet pysyneet samoina

Yritysten sparraustarpeet pysyivät samoina aikaisempiin vuosiin verrattuna. 

– Tarve sparraukselle on tämän kevään aikana vain korostunut, kun koronan aiheuttama poikkeustilanne pysäytti valtaosan yrityksistä ja pisti tulevaisuuden suunnitelmat uusiksi. Sparraustarpeet ovat pysyneet kuitenkin samana aikaisempiin vuosiin verrattuna. Myynti ja markkinointi, talous ja kasvun rahoitus, johtaminen ja strategia sekä osaaminen ja tiimi ovat neljä tärkeintä asiaa yritysten kasvusuunnitelmien eteenpäin viemisessä, sanoo Kasvu Openin toimitusjohtaja Jaana Seppälä.

Kasvu Openin valtakunnallisen kumppanin, Nordean kasvuyrityspankin johtaja Vesa Riihimäki sanoo, että kevään aikana yritysten haasteet ja prioriteetit säilyivät ennallaan, mutta niiden sisältö muuttui. 

– Kriisiajan johtajuudessa kyky tehdä harkittuja ja nopeita toimenpiteitä on korostunut, eikä se ole lainkaan itsestäänselvyys. Myynnin ja markkinoinnin näkökulmasta digitaaliset kyvykkyydet ovat saaneet valtavan lisähuomion. Kriisiajan rahoitusosaaminen on noussut pintaan ja on ymmärretty, että rahoituslähteet, rahoituksen ehdot kriisin apuna, kustannusleikkausten keinot, kiinteiden kulujen joustot, rahoitusrakenteen pitkämielisyys ja rahoittajan taustat ovatkin tarjonnan ja soveltuvuuden osalta muuttuneet aivan erinäköisiksi, sanoo Riihimäki.

LISÄTIEDOT:

Jaana Seppälä
toimitusjohtaja, Kasvu Open
050 304 6794
jaana.seppala@kasvuopen.fi