Aineettomat oikeudet muodostavat merkittävän osan yrityksen arvosta. Niiden suojaamiseen ei ole vain yhtä oikeaa tapaa.
Aineettomien oikeuksien suojaamisella pyritään turvaamaan yrityksen toiminta ja kilpailuasema markkinoilla. Periaatteessa kaikki aineeton omaisuus, jota ei ole erikseen suojattu, on mahdollista ottaa käyttöön kilpailevassa yrityksessä.
– Yritykset tekevät paljon työtä esimerkiksi oman brändinsä eteen. Jos brändiä ei ole rekisteröity, voi kilpailija hyödyntää sitä vapaasti omaksi edukseen, vakuutusyhtiö If:n lakiapupalveluista vastaava Tia Mäki kertoo.
Pahimmat skenaariot vältetään, kun kaikki yrityksen toimintaan olennaisesti kuuluva aineeton omaisuus suojataan ulkopuolisilta rekisteröimällä, yhtiön käytäntöjen ja toimintamallien turvin tai näiden yhdistelmänä.
AINEETTOMAT OIKEUDET
Yrityksen aineettomiin oikeuksiin lukeutuu niin teollisuusoikeuksia kuin tekijänoikeuksia (IPR). Teollisuusoikeudet ovat esimerkiksi patentteja tai tavaramerkkejä, jotka yrityksen täytyy erikseen rekisteröidä. Tekijänoikeudet luovan työn tulokselle määrittyvät sen sijaan automaattisesti.
– Näiden lisäksi on olemassa myös hyödyllisyysmalli ja mallioikeus, jotka ovat myös rekisteröitäviä oikeuksia. Hyödyllisyysmalli on ikään kuin minipatentti. Sitä on helpompi hakea kuin varsinaista patenttia, Mäki kertoo.
Mallioikeus koskee puolestaan tuotteen ulkomuotoa. Esimerkiksi pizzeriayritys voi hakea mallioikeutta oman pizzalaatikkonsa designille.
Usein yrityksen tuotteessa on monia suojattavia ominaisuuksia, kuten siinä käytetty teknologia, tuotteen ulkomuoto ja tuotteen nimi. Yrityksen aineettoman omaisuuden kaikki ulottuvuudet on Mäen mukaan syytä suojata erityisesti silloin, kun niillä on yritykselle erityistä arvoa ja kilpailuetua.
” Paras tapa suojata aineettomia oikeuksia muodostuu yrityksen tarpeisiin sopivasta yhdistelmästä rekisteröimistä ja erilaisia yrityksen sisäisiä käytäntöjä ja sopimuksia.”
VINKIT YRITYKSELLE
AINEETTOMIEN OIKEUKSIEN SUOJAAMINEN
DOKUMENTOINTI
Kirjaa ylös luovan työn vaiheet. Laita talteen päivämäärät, tekstidokumentit, valokuvat ja muu aineisto, joka osoittaa, että innovaatiota, luovaa työtä tai brändiä on kehitetty yrityksessä tiettynä aikana.
REKISTERÖINTI
Yrityksen toimialueesta ja tavoitteista riippuu, mille alueelle patenttia, tavaramerkkiä tai muuta rekisteröintiä haetaan. Suomeen haetut patentit pätevät vain meillä, joten kansainvälistymiseen tähtäävän yrityksen kannattaa miettiä tarkkaan, missä kaikkialla haluaa toimintansa suojata.
SOPIMUKSET
Yritys voi suojata aineettomia oikeuksiaan myös sisäisten salassapitosopimusten ja käytäntöjen avulla. Keskeistä on myös tiedon saannin rajoittaminen yrityksen sisällä. Kaikilla työntekijöillä ei välttämättä tarvitse olla pääsyä innovaatioihin tai brändiin liittyviin salassa pidettäviin tietoihin.
AINEETTOMIEN OIKEUKSIEN SIIRTÄMINEN YRITYKSELLE
Jos yrityksen luovaan työhön osallistuu työntekijöitä tai alihankkijoita, tulee yrityksen varmistaa alihankinta- ja työsopimusten kautta, että työn tulokset kuten tekijänoikeudet siirtyvät itse tekijältä yrityksen käyttöön tarvittavassa laajuudessa.
KILPAILUKIELTO
Mikäli yrityksen työntekijällä tai alihankkijalla on merkittävä määrä yrityksen luovaan työhön tai tuotekehitykseen liittyvää tietoa, on yrityksen hyvä pohtia kilpailukiellon hyödyntämistä alihankinta- ja työsopimuksissa. Näin estetään tämän tiedon päätyminen kilpailevan yrityksen käyttöön. Kilpailukiellon laatimisessa on hyvä käyttää asiantuntijaa.
MILLOIN KANNATTAA REKISTERÖIDÄ?
Iso osa yrityksen arvosta muodostuu aineettomasta omaisuudesta. Aineettomaan omaisuuteen lukeutuvat muun muassa yrityksen brändi, slogan tai vaikkapa tuotteen nimi.
Kun patentilla suojataan esimerkiksi tuotteen teknistä toteutusta, suojataan tavaramerkillä vaikkapa yrityksen slogania. Rekisteröinti estää sen, että joku toinen yritys ottaa saman teknologian tai nimen käyttöönsä.
Patentin haittapuoli on, että se on voimassa vain tietyn ajan ja tietyllä alueella. Kaikissa tapauksissa patentin hakeminen ei olekaan paras ratkaisu.
– Esimerkiksi joku peliyritys saattaisi jättää hakematta patentin pelissä käyttämälleen teknologialle, koska patentin hakemisen jälkeen tästä teknologiasta tulee julkista. Yrityksen kannattaakin miettiä tarkasti, mikä ratkaisu palvelee heidän tilannettaan parhaiten, Mäki sanoo.
Rekisteröintiä suunnitellessa kannattaa huomioida kokonaistilanne. Patentin saaminen on Mäen mukaan pitkä ja työläs prosessi. Jos oma ala on kovin nopeasti kehittyvä, ei patentti välttämättä palvele niin kauaa, että sen hakeminen olisi kannattavaa.
YRITYKSEN SISÄISET SOPIMUKSET JA KÄYTÄNNÖT OIKEUKSIEN SUOJANA
Paras tapa suojata aineettomia oikeuksia muodostuu Mäen mukaan kunkin yrityksen tarpeisiin sopivasta yhdistelmästä rekisteröimistä ja erilaisia yrityksen sisäisiä käytäntöjä ja sopimuksia.
Joissakin tapauksissa voi olla kannattavinta keskittyä suojaamaan aineetonta pääomaa rajoittamalla salassa pidettävän tiedon leviämistä sekä yrityksen sisällä että ulkopuolella.
Työsopimuksissa kannattaa Mäen mukaan huomioida esimerkiksi luovan työn tekijänoikeuksien siirtyminen työntekijältä yritykselle ja mahdollinen kilpailukielto niiden työntekijöiden kohdalla, joilla on huomattava määrä yrityksen tuotekehitykseen tai toimintaan liittyvää tietoa.
– Myös ihan fyysisten dokumenttien käsitteleminen ja henkilöstön liikkuminen yrityksen toimitiloissa on oikeuksien suojaamisen kannalta merkityksellistä. Pyritään siis suojaamaan innovaatiot ja kehitystyö pitämällä tärkeä tieto vain luotettavien tahojen saatavilla, Mäki summaa.
LUE: Riskienhallinta tukee kasvuyritystä kestävän bisneksen polulla
HYVÄ TIETÄÄ
PRH JA VAKUUTUSYHTIÖ YRITYKSEN TUKENA
PRH
Patentti- ja rekisterihallitus tarjoaa tietopalveluita, neuvontaa ja erilaisia tutkimuspalveluita yritysten käyttöön. PRH neuvoo rekisteröintiprosessissa ja tuottaa erilaisia yrittäjän oppaita. PRH:n tietokannoista voi myös tarkistaa, onko jokin tietty nimi tai tuote jo rekisteröity.
VAKUUTUSYHTIÖ
Vakuutusyhtiöt tarjoavat yrityksille oikeusturva- ja vastuuvakuutuksia sekä IPR-vakuutuksia. Tavallisesti normaali oikeusturva ei kata IPR-oikeuksia koskevia riitatilanteita. Jotkut vakuutusyhtiöt tarjoavat myös kumppaniverkostojen asiantuntemusta ja sopimuksiin liittyvää neuvontaa.
If on Pohjoismaiden johtava vahinkovakuuttaja, jolla on noin 3,9 miljoonaa asiakasta.
