Kasvu Openin palveluiden ytimessä on liiketoiminnan sparraus, jonka lähtökohdat ovat yrityksen liiketoiminta ja kasvutavoitteet. Sparraus on yrittäjille maksutonta – näin on ollut Kasvu Openin perustamisesta alkaen.
Kasvu Open -sparraus on kehittynyt Marko Sepän kehittämästä Kasvun Kiitorata -metodista. Metodi kirkastui Sepän professuurin aikana Jyväskylän yliopistossa.
– Kasvu Open -sparraus perustuu tutkitusti toimivaan metodiin. Vuosien aikana metodin perusidea – yrittäjien ja osaajien kohtauttaminen – on pysynyt samana, mutta esimerkiksi sparrausten teemat ovat monipuolistuneet, Kasvu Openin toimitusjohtaja Jaana Seppälä sanoo.
Sepän metodin perusidea on tuoda samaan aikaan koolle eri alojen huippuasiantuntijoita, joiden intensiivisen sparrauksen lopputuloksena voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti yrityksen tilannetta.
Sepän keskeisen idean mukaan metodissa pyritään löytämään kasvuhaluisille yrityksille uusia kanssayrittäjiä ja ”osaamissijoittajia” – sitä, että yritys saa kasvunsa tueksi täsmäosaamista ja laajenevan omistuspohjan.
LUE: Marko Seppä: Henki oli alusta asti poikkeuksellinen
Kasvu Open -sparraus tänään
Sepän metodi on kokenut yli kymmenen vuoden aikana lähinnä hienosäätöä: teemojen, sparraustapaamisten määrän ja tavan kehittymistä.
Tällä hetkellä Kasvu Openin sparrausohjelmiin valitut yritykset tapaavat ohjelman sparrauspäivissä 6—7 eri sparraajaa 45 minuutin mittaisissa tapaamisissa, digisti tai livenä. Jokainen tapaaminen on suunniteltu niin, että se kohtauttaa yrityksen ilmoittaman kasvuhaasteen ja sparraajan asiantuntemuksen.
– Tönimme yrityksiä myös laatikon ulkopuolelle tapaamaan sparraajia, joiden kanssa yhteinen tarttumapinta-ala voi vaikuttaa olemattomalle. Silloin meiltä usein kysytään: Miksi meillä on tällaisia sparraajia?, Seppälä kertoo, ja jatkaa:
– Metodin ideaan kuuluu, että se haastaa katsomaan asioita eri kulmista – siihen ei auta seitsemän saman asian asiantuntijaa. Sparrauksessa tarvitaan myös osaajia, jotka tuovat oivalluksia yrityksen oman tarpeen ulkopuolelta.
Sparraajat ovat vapaaehtoisia osaajia ja asiantuntijoita, jotka ovat taustoiltaan esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin osaajia, strategian sparraajia, yrittäjiä ja kokemusjohtajia.
Jokainen sparraaja tekee luottamuksellista vapaaehtoistyötä ja toimii yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti.
Sparrausta vuodesta 2011
Kasvu Openin ensimmäisenä toimintavuotena 2011 Kasvupolku®-sparraukseen haki mukaan 35 yritystä. Sparraukseen valittiin mukaan kuitenkin vain valikoitu kourallinen.
Ensimmäisen vuoden jälkeen hakijoiden määrä kasvoi tasaisesti. Myös Kasvupolkujen lukumäärä kasvoi, ja alue- ja toimialakohtainen valikoima laajeni. Kasvupolun sijaan alettiin puhua useista Kasvupoluista.
2020-luvulle tultaessa sparrausohjelmiin hakeneiden määrä on tasaantunut noin 500-700 yritykseen per vuosi. Kasvun Kiitorata -metodista alkunsa saaneet Kasvupolut ovat kehittyneet alue- ja toimialakohtaisiksi Kasvupolku-sparrausohjelmiksi, ja saaneet rinnalleen muun muassa muita yrityksille suunnattuja ohjelmia.
Seppälä sanoo, että sparraukseen hakevien yritysten lukumäärän lisäksi, yrityksissä on herännyt myös halu kasvaa.
– Haluamme olla positiivinen yritysten kasvun kirittäjä ja rakentaa rohkaisevaa kulttuuria: on ihan ok menestyä omalla liiketoiminnalla ja haluta kasvaa vaikka Suomen rajojen ulkopuolelle, Seppälä sanoo.
Yli 10 vuoden aikana Kasvu Openin järjestämiin sparrausohjelmiin on osallistunut yli 3000 yritystä.
