Yrittäjät – Rohkeasti kansainvälistymään!

Kansainvälinen kasvu vaatii yritykseltä kasvun sietokykyä, kohdemarkkinan tuntemusta sekä hyvää pääomana hallintaa.

Kansainvälistyminen tuo monelle yritykselle kaivattua uutta kasvua, jota ei kotimarkkinoilta välttämättä löydy. Toisinaan kansainvälistyminen voi tapahtua jopa puolipakolla kuten Turun seudulla, telakan hiljennyttyä vuosikymmenen alkupuolella STX:n vaikeuksien vuoksi ennen nykyistä omistajaa. Tällöin moni suomalainen laivanrakennusalan PK-yritys suuntasi onnistuneesti ulkomaisille telakoille.

Suomalaisyritykset ovat kautta aikojen tehneet kansainvälistä kauppaa etenkin naapurimaidemme kanssa. Pk-yrityksissä tyypillinen kansainvälistymisaskel on usein esimerkiksi myyntimiehen palkkaaminen Ruotsiin. Jo vuosia sitten nähtiin myös buumi yritysten perustamisessa Viroon, mikä tosin perustui osin virheellisesti arvioituihin veroetuihin, jotka ovat monelle kostautuneet myöhemmin verotarkastuksissa.

Myös Pohjois-Norjan ja Ruotsin suuret työmaat ovat houkutelleet etenkin rakennus- ja asennusyrityksiä Suomesta.

Kestävätkö resurssit kansainvälisen kasvun?

Kansainvälistyminen vaatii yritykseltä uudenlaista osaamista, tahtotilaa ja draivia. On tärkeää varmistaa ensin, että omat resurssit ja valmiudet ovat kunnossa ja ne kestävät kasvun. On myös hyvä kirkastaa oman liiketoiminnan kilpailuedut ja –vahvuudet sekä tiimin roolitukset. Keskeistä on tietysti tutkia ja selvittää riittävästi kohdemaan markkinoita ja kilpailutilannetta.

Markkinoita kartoitettaessa kannattaa kuitenkin keskittyä ja edetä askel kerrallaan. Etukäteiskartoituksen avulla on tärkeä arvioida myös kriittisesti, onko yrityksellä edellytyksiä kyseiseen markkinaan sekä millä tavoin se on viisainta tehdä. Kansainvälistyminen on joka tapauksessa investointi, tapahtuipa se yritysoston avulla tai yrityksen omaa myyntiorganisaatiota kasvattamalla ulkomailla.

LUE: Koronapandemian luoma epävarmuus hidastaa yrityskauppaa

Kansainvälistyminen merkitsee usein liiketoiminnan kasvuloikkaa, joka edellyttää lisärahoitusta, mutta ennen kaikkea kasvua edellyttävää riittävää käyttöpääomaa ja sen hallintaa. Talouden ajantasainen seuranta korostuu ja samalla edellytetään myös toisen maan lainsäädännön ja verovelvoitteiden tuntemusta sekä niiden yhteensovittaminen kotimaan toiminnan kanssa.

Menestyminen edellyttää ennakointia ja suunnitelmallisuutta

Kun etabloidutaan ulkomaille, korostuu entisestään, että yritysrakenteet palvelevat kyseistä liiketoimintamallia. Suunnittelussa on hyvä huomioida mahdollisesti myös ulkomaisen rahoittajan tai exitin mahdollisuus, jolloin asiat on syytä tehdä alusta alkaen oikein.

Innovaatioiden ja digitaalisten palveluiden yleistyessä muun muassa  immateriaalioikeuksien suojaaminen ja tuloutusmallien suunnittelu on korostunut. On tunnistettava, mikä yhtiöistä toimii missäkin roolissa, missä maassa tuotetaan lisäarvoa, mistä maasta käsin yritystä johdetaan, mistä myyntiä hoidetaan jne.

Kansainvälinen verotusympäristö onkin monimutkaistunut moni tavoin viime vuosina. Eri maiden veroviranomaisten kiinnostus verokertymää kohtaan sekä ulkomaisiin toimijoihin kohdistuvat valvontatoimet ja raportointivelvollisuudet ovat lisääntyneet. Esimerkiksi siirtohinnoittelukysymykset, kiinteän toimipaikan muodostuminen, tuloallokaatiot, työntekijöiden komennukset, tullaussäännöt ovat meille arkipäivää, kun keskustelemme PK-yritysten kanssa kansainvälisten toimintojen järjestämisestä.

Pitkäjänteinen menestyminen edellyttää ennakointia ja suunnitelmallisuutta.  Kestävät ja läpinäkyvät ratkaisut ovat joka tapauksessa vakavasti otettavan kansainvälistymisstrategian kulmakiviä. Paitsi rohkeutta, kansainvälistyminen vaatii sitä, että yrityksellä on omat taustat ja valmiudet kunnossa, sekä oikeanlaiset kumppanit ja riittävää asiantuntemusta uusiin haasteisiin.