Pankkiiri vai mylläri?
Olen saanut joukkojeni kanssa toimia jo useampaan otteeseen myllärinä. [ Myllärit ovat osaamisensa todistaneita alansa asiantuntijoita, joita pääsee tapaamaan Kasvu Openin sparrauksissa; Kasvu Open sanasto ] Olen sparrannut useilla Kasvupoluilla, jotka ovat olleet erinomainen katsaus tämän hetken uusiin trendeihin ja liiketoimintamalleihin.
Myllärinä toimiminen pankkiirin näkökulmasta on mielenkiintoista juuri siitä syystä, että pankkiirin rooli pitää ensimmäisenä karistaa pois. Mylläröinti jää kovin kapeaksi mikäli lähestytään asiaa vain ja ainoastaan rahoituksen näkökulmasta kartoittamatta ensin kokonaisuutta. Ehkäpä yksi parhaista saamistani palautteista myllärinä toimimisen jälkeen oli, kun yrittäjä tuumasi, että olipa erilainen sparraus kuin mitä hän odotti.
Yrittäjä kertoi, että oli ennakoinut kapeanäköistä keskustelua rahoituksen näkökulmasta. Kuitenkin kartoitusvaiheessa kävi ilmi, että meidän kannattaa keskittyä itse asiassa ihan muihin asioihin. Yrittäjä kiitteli tästä kovasti ja koki mylläyksen erityisen hyödylliseksi. Toki mylläyksen jälkeen juttelimme myös rahoituksesta ohjasin myös sen osalta asiaa eteenpäin. Yrittäjä tuskin pahastuu, vaikka mainitsen hänen tulleen myös palkittujen yritysten joukkoon Kasvu Open Finaalissa Jyväskylässä. Timanttinen suoritus ja onnittelut hienosta tarinasta, josta varmasti kuulemme vielä.
”Vaikka kauppa käy kuin rajuilma, niin tilillä vain ei rahat riitä.”
Lähes aina myllärinä törmää tyypilliseen kasvuyrityksen ongelmaan, jossa kasvu vaatii pääomia investointien tekemiseksi. Yritystoiminnallehan on tyypillistä, että ensin pitää investoida, että kassavirtaa alkaa tulla. Eli suomeksi sanottuna kulut syntyvät ennen tuloja. Perinteisesti pankkiiri on investoinneissa pystynyt auttamaan kohtuullisen perinteisin menetelmin. Poikkeuksetta nopea kasvu vaatii myös alati kasvavaa käyttöpääomaa. Tämän voisi suomentaa niin, että vaikka kauppa käy kuin rajuilma, niin tilillä vain ei rahat riitä. Kasvuun ja sen vaatimaan käyttöpääoman tarpeeseen on hyvä varautua ennakoivasti eikä silloin, kun huomaa, että kirstun pohja kiiltää.
Käyttöpääoman tarpeeseen ylipäätänsä voi vaikuttaa jo ennen kuin rahoitusta tarvitsee miettiä. Keskustelu käyttöpääoman sitoutumisesta on aivan aliarvostettu ratkaisu – ratkaisu, jossa rahoitus on tavallaan ”ilmaista”. Jos osoittautuu, että käyttöpääomaa tarvitaan, niin siinä tilanteessa kannattaa hyödyntää erityisesti siihen sopivat instrumentit. Ylipäätänsä ennakointi, suunnittelu ja siten ajoissa liikkeellä oleman myös rahoittajan suuntaan ovat erinomaisia ohjenuoria kaikille yrittäjille, mutta ennen kaikkea kasvuyrityksille. Näin varmistat että takka vetää kasvussa.
Rahoitusosaaminen PK-yrityksissä vaihtelee laidasta laitaan. Pienemmissä yrityksissä mennään yrittäjävetoisen osaamisen varassa kun taas isommassa päässä voi olla jo täysin erikoistunut, ammattimainen talousjohto. Yrittäjä on usein oman alansa huippuosaaja, sen vuoksi yritys on alun perin kilpailuetunsa löytänyt ja kasvanut. Yrityksen kasvaessa talousosaamisen vaade kasvaa, haasteita tulee uudenlaisia ja niiden ratkaisemiseksi käytettävä tuotevalikoima monipuolistuu. Aika monesti kasvava yritys tarvitsee konsultointia talousasioihin. Rahoittajat, tilitoimistot ja tilintarkastajat toimivat ratkaisukanavana alussa, mutta kun positiivinen virta busineksen osalta jatkuu, tulee jossain vaiheessa tarve ratkaista myös talousosaamisen haasteet.
”Rahoittajat tarvitsevat päätöksenteon pohjaksi faktaa ja uskottavia ennusteita. Olen aina yhtä yllättynyt jos yrittäjä itse ei niitä usko tarvitsevansa…”
Pelottavin yhtälö on jos hyvin kasvavaa ja menestyvää businesta ei ohjata taloushallinnon välinein, vaan mennään kuin kaarnalaiva virran mukana. Silloin pitäisi pysähtyä hetkeksi miettimään haluaako olla kuskina vai matkustajana. Ilman luotettavaa taloushallintoa ja sen tuottamaan taloudellista informaatiota on toimivan johdon / omistajan tehtävä päätöksiä fiilispohjalta. Rahoittajat tarvitsevat päätöksenteon pohjaksi faktaa ja uskottavia ennusteita. Olen aina yhtä yllättynyt jos yrittäjä itse ei niitä usko tarvitsevansa…
Tuotteitahan meillä on varmasti erilaisten haasteiden ratkaisemiseen riittävästi. Rahoitusrakennetta pitäisi osata lähteä rakentamaan oikealla rakenteella jo riittävän ajoissa. Kasvun yllättäessä vanhan taserakenteen, tarvitaan huomattavasti isompia toimenpiteitä, että saadaan rahoitusrakenne tukemaan kasvua. Otetaan vaikka esimerkkinä nyt erittäin kovan kysynnän kohteena oleva laskuluotto-tyyppinen ratkaisu. Tämä tarjoaa erinomaisen välineen kasvun tukemiseen. Laskukantahan kasvaa kasvun myötä, jolloin se mahdollistaa laskuluottolimiitin kasvun yrityksen kasvun myötä, tuoden samalla tullessaan lisää joustavuutta ja helpottaa saatavien kiertoa muutoinkin esimerkiksi saatavien perinnän tehostumisen myötä. Rahoitusratkaisumahdollisuudet ovat monipuolistuneet ja hyvä rahoituskumppani rakentaa ”rahoituspiirakan” mahdollistaen kasvun hallitulla riskillä niin nyt kuin tulevaisuudessa ja huomioiden myös omistajien roolin.
Tapaatko meidät Kasvupolulla sitten pankkiirina vai myllärinä – mielestäni vaihtoehdot eivät ole toisiaan poissulkevia, päinvastoin. Mylläröinnin ulkopuolella saa myös tarttua hihasta, jutellaan juuri sinun yrityksestäsi.
