Kasvuyrittäjä, näin hurmaat sijoittajat ja rahoittajat! – Ota haltuun 6 vinkkiä
Kun kasvuyritys haluaa skaalata liiketoimintaansa tai kansainvälistyä nopeasti, se tarvitsee usein ulkopuolista yritysrahoitusta. Tällöin on syytä kääntyä sijoittajan tai rahoittajan puoleen.
Nordean Startup & Growth -kasvuyritysyksikön johtaja Vesa Riihimäki ja pääomasijoitusrahasto Voima Venturesin perustaja Inka Mero listasivat kuusi vinkkiä rahoituksen hakemiseen.
1. Tee kasvuyrityksen pohjatyöt kunnolla
Jotta kasvuyritys on sijoitus- ja rahoituskelpoinen, perusasiat täytyy laittaa ensin kuntoon. Yrityksen on osattava vastata muun muassa seuraaviin kysymyksiin:
- Mitä ongelmaa yritys pyrkii ratkaisemaan tuotteillaan tai palveluillaan?
- Millaista osaamista tiimillä on?
- Miten ainutlaatuinen yrityksen innovaatio on?
- Millaisilla markkinoilla se toimii?
Kun kasvuyrittäjä tietää ja tuntee liiketoimintansa perin juurin, hän pystyy vakuuttamaan sijoittajat ja rahoittajat helpommin. Lopulta rahoitusta tarjoavan tahon omat kriteerit ja strategia ratkaisevat, haluaako se tukea jo yrityksen perustamista vai vasta myöhempää kasvuvaihetta.
– Lähes kaikissa hankkeissa liikevaihto on tärkeässä osassa. Yleensä sijoittaja tulee kuitenkin mukaan ensin, jos puhutaan vaikkapa uusista teollisista innovaatioista. Rahoittaja kiinnostuu monesti vasta sitten, kun yrityksen kassavirta on jo vakaammalla pohjalla, Riihimäki sanoo.
2. Perehdy erilaisiin rahoitusvaihtoehtoihin
Riihimäki ja Mero muistuttavat, että kasvuyrittäjän kannattaa tutustua erilaisiin rahoitusvaihtoehtoihin huolella ennen päätöksentekoa: milloin on parempi kääntyä pääomasijoittajien ja enkelisijoittajien puoleen, milloin taas pankkien tai rahoitusyhtiöiden?
Tyypillisesti sijoittaja ja rahoittaja ovat liikkeellä erilaisilla tuotto-odotuksilla ja riskiprofiileilla. Kun sijoittaja hakee omalle pääomalleen moninkertaista tuottoa joskus isollakin riskillä, rahoittaja tarjoaa yrityksen käyttöön vierasta pääomaa lainan tai luoton muodossa ilman yhtä suurta riskiä.
Kasvuyrityksen kannattaa lähestyä sijoittajaa tai rahoittajaa napakalla esitysmateriaalilla, joka kiteyttää ainakin yrityksen tarinan, bisneslogiikan, osaamisen ja rahoitustarpeen.
Pääomasijoittajat ja bisnesenkelit antavat yritystoiminnan tueksi myös osaamisensa ja verkostonsa. He voivat osallistua yrityksen päätöksentekoon ja liiketoiminnan kehittämiseen esimerkiksi hallituksen jäseninä.
– Sijoittajien ja rahoittajien toiminta on lähentynyt toisiaan viime aikoina, joten molemmat osapuolet voivat tarjota tukeaan samaankin aikaan mutta erilaisista lähtökohdista käsin, Mero huomauttaa.
3. Aloita rahoituskeskustelut hyvissä ajoin
Riihimäki toteaa, ettei ole olemassa yhtä oikeaa hetkeä, milloin kasvuyrityksen kannattaa hakeutua sijoittajan tai rahoittajan puheille. Tärkeintä on kuitenkin ennakointi: mitä aiemmin aloittaa keskustelut potentiaalisten sijoittajien ja rahoittajien kanssa, sen parempi.
– Kun oppii rahoitusta tarjoavien tahojen toimintalogiikkaa, pystyy kehittämään omia valmiuksiaan rahoituskeskusteluissa. Samalla oivaltaa, millainen rahoittaja-sijoittajakombinaatio ylipäätään on otollisin juuri omalle yritykselle, Riihimäki tähdentää.
Mero lisää, että sijoittajien ja rahoittajien sitouttaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa lisää yrityksen uskottavuutta jatkoa ajatellen, mikä taas voi poikia lisää näkyvyyttä ja kiinnostusta.
4. Erottaudu muiden kasvuyritysten joukosta
Koska sijoittajilla ja rahoittajilla on lukuisia mahdollisuuksia käyttää pääomaansa, kasvuyrityksen täytyy erottautua yritysten massasta. Pelkästään rahan haluamisen lisäksi yrityksen pitää tarjota jotakin enemmän. Esimerkiksi ansaittu medianäkyvyys voi herättää sijoittajan kiinnostuksen.
– Vaikka niin kutsuttua siemenrahoitusta voi saada jo hyvällä tarinalla, vahvalla tiimillä ja kiinnostavilla prototyypeillä, rahoituskriteerit tiukkenevat sitä mukaa, mitä enemmän rahaa haetaan, Mero kuvailee.
Riihimäki huomauttaa, että nykyään yhä isompi painoarvo on myös vastuullisuudella. Esimerkiksi ESG on yleisesti käytetty termi, joka ottaa huomioon yrityksen ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät.
– Korkomarkkinoiden tilanteen ja oikean ajoituksen lisäksi megatrendit, kuten ilmastonmuutos, vaikuttavat sijoittajien kiinnostukseen. Globaalisti tärkeitä asioita halutaan tukea, ja siksi esimerkiksi vastuullisuuteen kannattaa panostaa, Riihimäki ja Mero sanovat.
5. Verkostoidu ja luo suhteita
Kasvuyrityksille suunnatut hautomot, kiihdyttämöt ja muut tapahtumat ovat Riihimäen ja Meron mukaan erinomaisia areenoita verkostoitua ja luoda suhteita. Verkoston rakentamiseen kannattaa uhrata aikaa, sillä harva sijoittaja tai rahoittaja kävelee suoraan kasvuyrityksen pakeille.
– Parhaiten luottamuksellinen yhteys syntyy, kun keskustelut ovat avoimia ja läpinäkyviä. Tähän kannattaa satsata jo heti alussa, Riihimäki näkee.
Riihimäki ja Mero ovat myös mukana Kasvu Openin ja Nordean yhteisessä SUPERFINNS®-ohjelmassa, jossa sparrataan kasvuyrityksiä kohti kansainvälistä läpimurtoa. He pitävät ohjelmaa erinomaisena ponnahduslautana jokaiselle kunnianhimoiselle kasvuyritykselle.
– SUPERFINNSissä on mukana laaja kattaus erityyppisiä pääomasijoittajia, jotka sparraavat kasvuyrityksiä ja tarjoavat verkostonsa kasvuyrityksen käyttöön. Parhaat kasvuyritykset pääsevät investoritapahtumiin, joissa on mukana ulkomaisia pääomasijoittajia, Riihimäki kertoo.
6. Ota vastaan palautetta ja kehitä yritystoimintaa
Kasvuyrityksen kannattaa lähestyä sijoittajaa tai rahoittajaa napakalla esitysmateriaalilla, joka kiteyttää ainakin yrityksen tarinan, bisneslogiikan, osaamisen ja rahoitustarpeen. Joskus jo puolessa tunnissa selviää, kannattaako neuvotteluja jatkaa sijoittajan tai rahoittajan kanssa.
– Kun vielä osaa pitchata yritysesityksen vakuuttavasti ja asiantuntevasti, saa usein sijoittajat ja rahoittajat puolelleen. Siksi myös esitystapaan on hyvä kiinnittää huomiota, Riihimäki huomauttaa.
Vaikka rahoitusneuvotteluissa ei tärppäisikään heti, yrittäjän ei kannata lannistua. Riihimäki ja Mero vinkkaavat, että sijoittajilta ja rahoittajilta voi pyytää suoraan palautetta sekä yrityksen liiketoiminnasta että omasta esityksestä.
– Kun kasvuyrittäjä hakee ulkopuolista pääomaa, hänen pitää pystyä analysoimaan palautetta. Se auttaa kehittämään liiketoimintaa niin, että rahoitusta on mahdollista saada sitten, kunhan tietyt osa-alueet ovat kunnossa. Kasvuyrityksen oppimismatka ei lopu koskaan, Mero painottaa.
