Aisti Corporation Ltd tähtää puukuitupohjaisella akustiikkalevyllään ulkomaanmarkkinoille miljoonaluokan kasvurahoituksen turvin.
Koko yritystä ei olisi olemassa ilman suomalaista tutkimusta. Näin ajattelee Aisti Corporation Ltd:n hallintojohtaja Antti Fredrikson. Hän on ollut mukana yrityksen toiminnassa ensi vaiheista lähtien yhdessä toimitusjohtaja Mikko Paanasen ja teknologiajohtaja Petri Jetsun kanssa.
Miesten tiet kohtasivat vuonna 2016. Paananen oli lukenut tieteellisen artikkelin ja pähkäili, voisiko vaahtorainaamalla valmistaa puukuidusta akustiikkalevyjä – sellaisia, joilla olisi kaupallista potentiaalia.
Hän tapasi verkostoitumistilaisuudessa Fredriksonin, joka puolestaan tunsi Jetsun. Fredrikson ja Jetsu olivat vanhoja kollegoita Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä, ja he olivat tutkineet aihetta, joka alun perin herätti Paanasen kiinnostuksen.
”Aistin teknologiaa testattiin VTT:llä julkisessa tutkimushankkeessa.”
”Työnjako oli heti selvä: Mikko vastaa akustiikasta, Petri teknologiasta ja minä raaka-aineesta. Tutkijoina Petrille ja minulle oli täysin luonnollista, että hyödynnämme tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tuotteen toteuttamiseen”, Fredrikson kertoo.
Vaikka virallisesti osakeyhtiö perustettiin vuonna 2019, sitä edelsi vuosien aktiivinen TKI-toiminta. Aistin teknologiaa testattiin VTT:llä julkisessa tutkimushankkeessa. Tavoitteena oli selvittää, voisiko tuotteesta tehdä palamattoman ja valmistaa sitä jatkuvatoimisesti. Vastaus oli: kyllä voi.
”Nyt olemme startup, joka tosin ei myy mitään vielä moneen vuoteen. Silti tiedämme, että tuotteemme on jalostusarvoltaan 10 kertaa arvokkaampaa kuin perinteinen sellu ja saanto puusta jopa 95 prosenttia. Uudistamme näin suomalaista metsäteollisuutta.”
Aisti vannoo TKI-toiminnan nimeen
Aisti on käyttänyt julkisia hankkeita ja julkista rahaa rohkeasti tuotekehitykseensä. Parhaillaan Business Finlandin rahoitus mahdollistaa yrityksen TKI-toiminnan. Lähitulevaisuudessa käynnistynee myös ELY-keskuksen rahoittama hanke.
”Koska olemme työskennelleet tutkijoina VTT:ssä, TKI-toiminnan lainalaisuudet ovat meillä tavallista paremmin hallussa. Osaamme vaatia vanhoilta kollegoiltamme sellaista, mitä tavallinen asiakas ei välttämättä hoksaa. Olemme tässä mielessä ihon alla ja etulyöntiasemassa.”
Nimenomaan VTT on ollut yksi Aistin tärkeimmistä TKI-kumppaneista. Yhteistyötä yritys on tehnyt myös muiden tutkimusyritysten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa niin Suomessa kuin ulkomailla.
”Meillä on rutiini tehdä koesuunnitelmia, joissa on minimimäärä testejä. Näin saamme maksimimäärän tietoa ulos sijoitetulla pääomalla”, Fredrikson kuvailee Aistin toimintalogiikkaa.
Koska TKI-toiminta on kaikkea muuta kuin ilmaista, Fredrikson suosittelee perehtymään kunnolla siihen, millaisia julkisia rahoitusmalleja, hankkeita ja instrumentteja yrityksille on saatavilla ja mitä ne mahdollistavat. Tutkimuslaitoksessa hyvä yhteyshenkilö auttaa kiperissäkin kysymyksissä.
Jos yrityksen edustama toimiala on tärkeä suomalaiselle yhteiskunnalle, silloin alaan liittyviä asioita tutkitaan maamme yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Fredriksonin mielestä TKI-toiminnan mahdollisuuksia kannattaa kartoittaa, jos yritys haluaa edistää liiketoimintaansa laadukkaasti.
”Sellaiset yritykset, jotka tuottavat Suomelle lisäarvoa, saavat usein TKI-tukea. Onhan VTT:kin olemassa suomalaisia yrityksiä ja yhteiskuntaa varten.”
Jokainen päätös ajetaan vastuullisuusmyllyn läpi
Vastuullisuustavoitteet on kytketty osaksi Aistin liiketoimintaa. Yritys selvittää parhaillaan ESG-kartoituksen avulla, mitä kaikkea vastuullisuus tarkoittaa startupille. Kiertotalousalan yrityksenä se pyrkii tekemään vastuullisuudesta ponnahduslaudan kansainvälisille areenoille.
”Meillä ei tapahdu mitään ennen kuin jokainen päätös ajetaan vastuullisuusmyllyn läpi. Vastuullisuuden huomioiminen on entistä tärkeämpää myös rahoituslaitoksille ja sijoittajille”, Fredrikson tähdentää.
Sitran mukaan rakennukset ja rakentaminen vastaavat noin 40 prosenttia kaikesta energiankulutuksesta ja päästöistä. Muun muassa tähän haasteeseen Aisti pyrkii vastaamaan.
”Alalle on tulossa niin kutsuttu hiilikatto, jonka mukaan rakennus ei saa ylittää elinkaarensa aikana laskennallisia enimmäishiilipäästöjä. Puukuitupohjainen akustiikkalevymme on hiilinegatiivinen, joten tarjoamme yhden ratkaisun päästöjen suitsimiseen.”
Hiilinegatiivisen Aistin tuotteesta tekee sen suuri hiilen sitomisvaikutus. Valmistusprosessin aikana hiiltä ei vapaudu, ja prosessoinnissa käytetään uusiutuvaa energiaa. Lisäksi tuotteet ovat muovittomia, 100-prosenttisesti kierrätettäviä, eivätkä ne aiheuta ärsytysoireita.
”Hyvällä akustiikalla on myös hyvinvointivaikutuksia: mitä paremmin tila on akustoitu, sitä paremmin ihminen voi. Akustiikkalevyt vähentävät siis melua vaikkapa päiväkodeissa, sairaaloissa, kirjastoissa ja ravintoloissa – eli kaikkialla siellä, missä ihmiset oleilevat”, Fredrikson iloitsee.
”Tapasimme kymmeniä rahoittajia ja sijoittajia, joista toisille olimme liian pieniä ja toisille liian suuria.”
Miljoonaluokan rahoitus siivittää kansainvälisille markkinoille
Aistia on rakennettu alusta asti kansainvälisenä yrityksenä. Siksi kaikki dokumentaatio on tehty englanniksi. Kansainvälisen potentiaalin ovat tunnistaneet myös sijoittajat: Aisti sai aiemmin tänä vuonna yhteensä 1,6 miljoonan euron kasvurahoituksen pääomasijoittajilta.
”Tapasimme kymmeniä rahoittajia ja sijoittajia, joista toisille olimme liian pieniä ja toisille liian suuria. Lopulta asiat etenivät suotuisaan suuntaan, kun Maki.vc ja Valve Ventures uskoivat liikeideaamme”, Fredrikson valottaa miljoonarahoituksen taustoja.
Rahoituksen ansiosta Fredrikson, Paananen ja Jetsu ovat nyt virallisesti yrityksen työntekijöitä. Keväällä joukkoon palkattiin Brand Lead, ja syksyllä aloittaa neljä uutta osaajaa: talousjohtaja, kaksi tuotekehitysinsinööriä sekä Content Creator.
Syksyllä 2022 Jyväskylän Kanavuoressa starttaa Aistin koetehdas, johon yritys sai kimmokkeen Kasvu Openissa, Bio- ja kiertotalouden Kasvupolulla vuonna 2020.
Seuraavalla rahoituskierroksella yritys pyrkii haalimaan kansainvälisiä sijoittajia varsinaista pilottituotantolinjaa varten. Fredriksonin mukaan skaalattavissa oleva puukuitupohjainen materiaali saattaa poikia tulevaisuudessa uudenlaista liiketoimintaa spin-off-yrityksenä.
Myös pienet designvalmistajat ja brändinomistajat voivat hyödyntää sitä raaka-aineena. Innovatiivisia mahdollisuuksia riittää.
”Tavoittelemme 500 miljoonan euron liikevaihtoa vuoteen 2030 mennessä. Kasvumme etenee tehdas kerrallaan. Vihdoinkin meillä on metsäteollisuuden tuote, joka hyödyntää suomalaista puuta niin täydellisesti kuin mahdollista”, Fredrikson kiteyttää.
* Seed Village -ohjelmat ovat kasvuhaluisille yrityksille, joilla on tarve tutkimusyhteistyölle tai tuotteen/palvelun validoinnille.
