Nyt yritys kuin yritys voi saavuttaa etulyöntiaseman markkinoilla, kun se huomioi elintärkeät vastuullisuuskysymykset liiketoiminnassaan.
Vastuullisuudesta on tullut viime vuosina globaali trendi, jonka merkitys laajenee koko ajan yritysmaailmassa. Koska muutosvoimat jylläävät joka puolella, pk-yrityksenkään ei ole varaa sivuuttaa vastuullisuusnäkökulmia.
Näin uskovat Business Jyväskylän projektipäälliköt Timo Harju ja Nina Rautiainen (kuvassa). Harju tekee arvoverkko- ja ekosysteemityötä erityisesti valmistavan teollisuuden yritysten parissa, kun taas Rautiaisen vastuulla ovat innovaatiot ja kasvuliiketoiminta liikunnan, terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin ekosysteemissä.
”Jos ennen vastuullisuus oli hygieniatekijä, on se nyt välttämättömyys. Ilman vastuullisuusajattelua yrityksen jatkuvuus voi olla vaakalaudalla ja riskit omalle liiketoiminnalle kasvavat”, Harju näkee.
Rautiainen lisää, että läpinäkyvyyden nousun myötä vastuullisuutta ei käytetä yrityksissä enää vain pinnallisena markkinointipuheena. Yrityksissä toteutetaan aidosti sellaisia innovaatioita, joilla voidaan ratkaista ihmisten ja ympäristön kannalta maailmanlaajuisia haasteita.
Rautiainen ja Harju painottavat isoissa vastuullisuuskysymyksissä ekosysteemityön arvoa, koska se tarjoaa pk-yrityksille keinoja luoda lisää vastuullisia innovaatioita ja tehdä kestäviä investointeja julkisen sektorin ja tutkimustoiminnan tuella.
”Vastuullisuus ei ole tekninen kysymys vaan aktiivisesti johdettu prosessi”
Parhaimmillaan vastuullisuusajattelu on mukana jo yrityksen perustamisvaiheessa tai ainakin suunnittelupöydällä. Kun vaikkapa teollisuusyritys pohtii uuden tuotantolaitoksen rakentamista, investoinnin elinkaarivaikutukset huomioidaan heti lähtökuopissa, eikä vasta sitten, kun niitä yritetään myöhemmin minimoida.
”Vastuullisuusajattelu ei rajoitu siihen, mitä yrityksen omien seinien sisällä tapahtuu.”
Harju muistuttaa, että etenkin suurilla kotimaisilla yrityksillä on jo monenlaisia vastuullisuusvaatimuksia yhteistyökumppaneilleen. Tällöin vastuullisuuskysymykset konkretisoituvat suoraan jo tarjouspyynnöissä esimerkiksi alihankintaverkostoille.
”Vastuullisuus ei ole enää vain uuden teknologian hyödyntämistä, vaan sen pitäisi olla aktiivisesti johdettu prosessi. Siksi on olennaista integroida vastuullisuus yrityksen strategiseen toimintaan ja päätöksenteon ytimeen”, Rautiainen painottaa.
Toisin sanoen yrityksen johdon ja omistajien täytyy tarkkailla jatkuvasti esimerkiksi sitä, kenen kanssa yritys tekee kauppaa ja miten paikalliset tai globaalit ilmiöt vaikuttavat yritykseen. Vastuullisuusajattelu ei siis rajoitu siihen, mitä yrityksen omien seinien sisällä tapahtuu.
”Vastuullisuus on rahanarvoinen bisneskysymys, sillä kasvustrategian ytimessä se vaikuttaa muun muassa riskienhallintaan, rahoituksen saamiseen, kumppanuuksiin ja asiakkuuksiin – eli käytännössä kaikkeen”, Rautiainen toteaa.
Globaalit kriisit vauhdittavat vastuullisuuden esiinmarssia
Miten globaali maailmantilanne sitten vaikuttaa yksittäisen pk-yrityksen liiketoimintaan? Rautiainen ja Harju uskovat, että kriisitilanteissa vastuulliset arvot nostavat päätään. Esimerkiksi koronapandemia ja aseelliset selkkaukset ovat saaneet yritykset toimimaan.
”Konfliktitilanteissa yritykset voivat tehdä nopeitakin peliliikkeitä, jos ne haluavat irtaantua jostakin tietystä markkinasta. Tällä voi olla hetkellisesti isoja vaikutuksia liiketoiminnan kannattavuudelle, mutta pitkällä aikavälillä vastuulliset toimet kannattavat”, Rautiainen havainnollistaa.
Harju nostaa esiin myös viimeaikaisten kriisien vaikutukset energiakysymykseen, joka on yhtäkkiä noussut kaikkien huulille. Fossiilisen energian sijaan uusiutuvaan energiaan on ryhdytty satsaamaan entistä voimallisemmin. Reagointikykyä siis löytyy, kun tahtotila on oikea.
”Kriisi on yleensä kova konsultti, joka vauhdittaa muutosta – ja joskus jopa pakottaa siihen. Esimerkiksi koronakriisin myötä ilmastopäästöt vähenivät merkittävästi rajoitusten takia”, Rautiainen sanoo.
Vastuullisuusteot heijastuvat suoraan yrityksen maineeseen ja sitä kautta muun muassa asiakaskokemukseen ja työnantajamielikuvaan. Jos yrityksellä ei ole kiinnostusta edistää yhteiskunnallisesti tärkeitä teemoja, ostavat asiakkaat ja hyvät osaajat voivat kaikota.
Vastuullisuusteemojen huomioinen edesauttaa saamaan rahoitusta
Vastuullisuuspuheen yleistymisestä huolimatta vastuullisuustoimet vasta orastavat kasvuyrityksissä, ilmenee Kasvun trendit 2022 -selvityksestä. Silti huomionarvoista on, että sijoittajat ja rahoittajat painottavat vastuullista liiketoimintaa entistä enemmän.
Rautiainen kertoo, että tutkimusten mukaan etenkin Pohjoismaissa trendi on vahvistunut merkittävästi jopa viimeisen vuoden aikana. Siksi rahoitusta kaipaavan yrityksen on hyvä panostaa avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen.
”Varsinkin ensimmäisen kierroksen sijoittajat harkitsevat todella tarkkaan, millaisia yrityksiä he tukevat. Yrityksen on saavutettava sijoittajien luottamus toimimalla vastuullisesti, sillä he eivät anna vain rahaa vaan tuovat myös osaamispääomansa mukanaan ja avaavat tärkeitä ovia.”
Kovin pitkälle rahoituskeskusteluissa ei siis pääse, ellei liiketoiminta ole jo valmiiksi kestävällä tolalla. Harju muistuttaa, että myöskään julkista hankerahoitusta ei useinkaan saa, jos yrityksen toiminnalla on haitallisia vaikutuksia vaikkapa ympäristölle.
”Teollisuudessa hankkeiden ja investointien rahoitus kytkeytyy nyt siihen, onko yrityksellä olemassa luotettava tiekartta esimerkiksi hiilineutraaliuden toteuttamiseen. Yrityksen on tärkeää pystyä osoittamaan, miten se aikoo toteuttaa tavoitteensa”, Harju kertoo.
Vastuullisuusajattelusta etulyöntiasema suomalaisille pk-yrityksille
Kun yritys miettii vastuullisuustoimiaan pitkällä aikajänteellä, sillä on mahdollisuus saavuttaa etulyöntiasema markkinoilla. Nyt jos koskaan pk-yrityksenkin kannattaa siis toimia. Muuten kilpailijoita voi joutua juoksemaan kiinni takamatkalta.
”Vastuullisuus on kilpailukykytekijä, jolla voi vielä nykyisessä aikaikkunassa erottautua edukseen markkinoilla. Jos päätöksiä tehdään kussakin hetkessä opportunistisesti, vain puhtaasti taloudellisin perustein, se ei välttämättä kannattele pidemmän päälle”, Harju korostaa.
Harjun ja Rautiaisen mielestä yrityksen toimialalla ei ole niinkään väliä, sillä joka alalla löytyy kehittymisen varaa. Ennemmin tietyt yritykset ovat ottaneet vastuullisuuden agendalleen toisia vahvemmin, ja niistä voi myös ottaa opiksi.
”Jos verrataan vaikkapa nuoria hyvinvointialan startupeja ja pitkän historian teollisuusyrityksiä, globaalit megatrendit tarjoavat molemmille toimialoille valtavasti mahdollisuuksia toteuttaa vastuullisuutta. Pienillä yrityksillä voi kuitenkin olla suuryrityksiä ketterämmät edellytykset tähän.”
Eikä suomalaista osaamista ja mielenlaatua kannata suinkaan väheksyä. Onhan Suomessa totuttu tekemään kestäviä tuotteita, nostamaan tuotteiden jalostusastetta ja panostamaan elinkaariajatteluun.
”Kun tähän yhdistää vielä teknologiaosaamisen ja digitalisaation mahdollisuudet, suomalaisille kasvuyrityksille voi povata isoja kansainvälisiä näkymiä vastuullisuuden rantautumisen myötä”, Rautiainen päättää.
Vastuullisuusstrategian first steps pk-yritykselle
1. Selvitä ja ymmärrä,
millaisia oman yritystoiminnan vaikutukset ovat eri osa-alueilla.
2. Integroi
vastuullisuus yrityksen strategiseen toimintaan ja päätöksenteon ytimeen.
3. Suunnittele
konkreettinen tiekartta vastuullisuustoimille pitkällä aikajänteellä.
4. Toteuta
vastuullisuutta läpinäkyvästi, jolloin myös sijoittajat on helpompi vakuuttaa.
5. Haistele
globaalien megatrendien ja kriisitilanteiden vaikutuksia ja reagoi niihin.
