Kasvuyritys – valmistaudu tulevaan

Verosuunnittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi kasvuyhtiövaiheessa olevaan yritykseen. Verolainsäädäntö on luotu tukemaan yritystoimintaa ja työllisyyttä, joten sen hyödyntämisestä ei tule kantaa huonoa omaatuntoa. Tyypillisesti verosuunnittelulla päädytään tilanteeseen, josta hyötyvät sekä yhtiön työntekijät, omistajat että yhtiö itse.

Kasvuvaiheessa olevan yrityksen verosuunnittelu on siinäkin mielessä erityisen hedelmällistä, että mahdolliset rakenteelliset siirrot on huomattavasti helpompi ja edullisempi tehdä yrityksessä, jonka arvo ei ole vielä aivan tapissa, vaan vasta matkalla kohti huippua. Toisaalta kasvuyrityksellä on usein vahva ambitio ja näkemys siitä, mihin suuntaan yritys on menossa tai mihin suuntaan sitä ollaan kasvattamassa.

Tässä kirjoituksessa keskitytään kahteen tilanteeseen, jotka kannattaa verosuunnittelumielessä ehdottomasti huomioida jo kasvuvaiheessa. Kyseessä ovat omistajan- ja sukupolvenvaihdokset.

Konsernirakenne suunnittelun ytimessä

Kaiken suunnittelun pohjana on harjoitettava liiketoiminta ja omistajien tahtotilat tulevaisuuden suhteen. Valmistautuminen yrityskauppaan tai esimerkiksi sukupolvenvaihdokseen on syytä aloittaa hyvissä ajoin ennen ajateltua omistajanvaihdosajankohtaa. Näin taataan menestyksekäs ja hallittu omistajanvaihdos, joka ei pääse vaikuttamaan yhtiön päivittäiseen liiketoimintaan negatiivisesti.  

Omistajanvaihdokseen valmistautumisen yhteydessä puhutaan usein yhtiön ”myyntirakenteesta”. Tällä tarkoitetaan suunnitteluvaiheessa pohdintaa siitä, mikä osa yhtiöstä ja sen liiketoiminnasta on sellaista, mikä houkuttelee mahdollisia ostajia.

Myyntirakenteella voidaan tarkoittaa monenlaisia yritysrakenteita, mutta tyypillisimmillään sillä tarkoitetaan usein konsernirakenteen muodostamista. Konsernirakenne, jossa liiketoimintaa harjoitetaan tytäryhtiössä ja liiketoiminnasta syntyneitä varoja hallinnoidaan emoyhtiössä, joka samalla tuottaa konsernipalveluita, on kaikessa yksinkertaisuudessaan mainio myyntirakenne. Rakenne mahdollistaa liiketoimintayhtiön pitämisen puhtaana, jolloin liiketoiminnasta syntyneet ”ylimääräiset” varat voidaan jakaa verotehokkaasti emoyhtiöön. Tämä palvelee sekä yrityksen riskienhallintaa sekä sitä, että mahdollinen ostaja voi ostaa pelkän liiketoimintayhtiön, jota ei rasita esimerkiksi iso sijoitusvarallisuus.

Konsernirakenne mahdollistaa myös sen, että varsinkin kasvuvaiheessa mahdolliset uudet liiketoiminnot voidaan sijoittaa kukin omaan liiketoimintayhtiöönsä, jolloin niiden mahdolliset riskit eivät ole yhtiön ydinliiketoiminnan kanssa samassa yhtiössä.  Konsernirakenne mahdollistaa myös sen, että muut sijoitukset voidaan tehdä emoyhtiön kautta, jolloin emoyhtiöön kertyneet varat ovat erillään konserniyhtiöiden harjoittaman liiketoiminnan riskeistä. Konsernirakenteessa voidaan parhaimmassa tapauksessa päästä myös erittäin edulliseen myyntirakenteeseen, jossa emoyhtiö voi myydä tytäryhtiönsä osakkeet käyttöomaisuutena, jolloin myynti on yhtiölle verovapaa.

Konsernirakenne hyödyttää siis kaikkia osapuolia; niin itse omistajayrittäjää, mahdollista tulevaa ostajaa sekä yleisellä tasolla myös yhtiön työntekijöitä, sillä konsernirakenteella voidaan turvata tehokkaalla tavalla liiketoimintayhtiötä sen ulkopuolisilta riskeiltä. Konsernirakenteeseen voidaan päästä monella eri tavalla, ja eri ratkaisuilla voidaan saavuttaa erilaisia verohyötyjä ja niihin päästä erilaisilla kustannuksilla. Suunnittelun keskiössä ovat tulevaisuuden tahtotilat sekä se, mikä on liiketoiminnan kannalta mielekkäintä.

Suunnitelmallisuus helpottaa sukupolvenvaihdosta

Sukupolvenvaihdosta harkitessa perusteellinen suunnittelu on avainasemassa. Verolainsäädäntö on Suomessa erittäin edullinen sukupolvenvaihdoksia koskien, ja huojennussäännökset onkin laadittu tavoitteenaan suomalaisten yritysten toiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Suunnitelmallisesti toteutettujen yritysten sukupolvenvaihdosten efektiivinen verokanta on keskimäärin 3,5 %, joten tulevan jatkajan ja yrityksen näkökulmasta suunnitteluun kannattaa todellakin satsata.

Vaikka sukupolvenvaihdoksen juridinen toteuttaminen onkin monesti suhteellisen yksinkertaista, liittyy aiheeseen huomattavan paljon avoimia kysymyksiä, jotka tulee selvittää suunnittelun yhteydessä:

• Onko jatkaja valmis ottamaan vastuun yritystoiminnasta kerralla, vai tulisiko vastuuta porrastaa siten, ettei koko toimintaa kaadeta jatkajan niskaan kertaheitolla?
• Miten huomioidaan jatkajan sisarukset, jos yritys on siirtymässä äidiltä tyttärelle ja muut perheen lapset eivät ole yritystoiminnasta kiinnostuneita?
• Millä aikataululla vaihdos voidaan toteuttaa, ja millä aikataululla jatkajat saavat maksettua vaihdoksesta aiheutuneet verokustannukset?
• Onko yritysrakenne edes lähtökohdiltaan sellainen, että sukupolvenvaihdoshuojennukset on mahdollista saada?

Listaa voisi jatkaa loputtomiin, ja se on vain osoitus siitä, kuinka monimuotoisesta aiheesta on kyse.

Huojennussäännökset turvaavat jatkuvuutta myös työllisyyden näkökulmasta, sillä verolainsäädännön mukaiset perintö- ja lahjaverosta tehtävät huojennukset sekä maksuunpantavalle verolle myönnettävä maksuajan pidentäminen mahdollistavat sen, että yrityksen ei ole tarpeen maksaa ylisuuria osinkoja sukupolvenvaihdoksen jälkeen jatkajille, jotta jatkajat selviäisivät korkeista lahjaveroista.

Omistajanvaihdokseen ja sukupolvenvaihdokseen hyvissä ajoin valmistautuminen hyödyttävät kaikkia osapuolia. Kasvuyrittäjän kannattaa myös muistaa se, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, ja että verotuksen kannalta kaikki järjestelyt on helpompi ja edullisempi tehdä nyt eikä vasta vähän myöhemmin. Asiantuntijaneuvot ovat omistajanvaihdos- ja sukupolvenvaihdosasioissa usein tarpeen, vaikka kaikki päätökset tehdäänkin lopulta omistajan tahtotilan mukaisesti ja liiketoimintaa kuunnellen.