Näin löydät rahoittajan yritykselle – Viisi näkökulmaa rahoittajan löytämiseen

Tiedä mitä etsit, jotta osaat kommunikoida sen eteenpäin rahoittajalle. Ole aktiivinen, sillä kukaan ei hae sinua kotoa. Näin tiivistävät Nordean Teija Nousiainen ja Mintti Siivouksen Emilia Nordquist parhaat vinkkinsä rahoittajan verkottamiseen. 


Rahoittaja ei löydy tuurilla

Harva yritys löytää rahoittajan sattumanvaraisesti, sillä oikean rahoittajan löytäminen vaatii paljon työtä ja yrityksen omien tarpeiden tunnistamista.

Nordean Deal Flow Manager Teija Nousiainen kannustaa yrityksiä pohtimaan heti alkuun kriteerit, jotka rahoittajan (yrityksen näkökulmasta) pitää täyttää.

– Kun sparrailen firmojen kanssa, pyydän heitä listaamaan, mikä oma kriteeristö rahoittajalle on. Miksi omistajaa tai sijoittajaa haetaan? Onko osaaminen se, mitä haetaan? Vai verkostot tai kokemus tietyltä markkinalta/maasta?

Kriteerien muodostamisen jälkeen oikeiden rahoittajien tunnistaminen on helpompaa. Rahoittajien kontaktoinnissa auttaa aktiivinen verkostoituminen.

– Apua löytyy yllättävistäkin paikoista, kun alkaa juttelemaan ihmisten kanssa. Aina kannattaa kysellä, tunteeko kukaan ketään, joka voisi olla kiinnostunut tai auttaa. Voi hyvinkin olla, että erikoisemmissakin yhteyksissä, kuten lasten harrastusten tai oman työhistorian kautta, joku tuntee jonkun.

Nordean Deal Flow Manager Teija Nousiainen sanoo, että pelkkä hyvä idea ei houkuttele rahoittajia. Rahoittajan näkökulmasta ratkaisevaa on, miten yritys saa idean kaupallistettua.

Rahoita kasvu arvot edellä

Mintti Siivous Oy:n toimitusjohtaja ja founder Emilia Nordquist sanoo, että kasvua ei kannata rahoittaa mistä vain ja keneltä tahansa saatavalla rahalla. 

Huomioon pitää ottaa yrityksen arvopohja, mutta myös se, millaisen rahoittajan haluaa: joku sijoittaja voi tulla yritykseen pienellä osuudella ilman halua osallistua päätöksentekoon tai hallituspaikkaan, toinen voi olla kiinnostunut osallisuudesta päätöksentekoon ja operatiiviseen toimintaan.

Sijoittajaa voi verrata aviopuolisoon. Yrittäjällä ja rahoittajalla pitää olla yhteiset arvopohjat ja näkemys siitä, mihin ja millä aikavälillä firma on menossa. Jos ihmisten välinen kemia ja näkemys rahoittajan kanssa eivät toimi, ongelmia syntyy vaikeina aikoina, Nousiainen sanoo. 

Nordquist muistuttaa pysymään uskollisena omille arvoille ja “gut feelingille”, eli omalle intuitiolle.

– Henkilökemia on tärkeää. Jos teille tulee semmoinen olo, että nyt ei mätsää, niin älkää ottako sitä rahaa vastaan. Sijoittajat voivat kieltäytyä, mutta tekin voitte kieltäytyä, Nordquist sanoo.

Rahoittaja, joka on “match made in heaven”?

Rahoitusta tarvitsevien yritysten kannattaa miettiä sisäisesti, millaista rahaa yritys tarvitsee ja on valmis ottamaan: sijoittajarahaa, pankkilainaa tai -rahaa, tulorahoitusta, erilaisia yhteiskunnan tukia – vai kombo kaikkia näitä?

– Lähimpänä ”match made in heavenia” voi olla tapauskohtainen kombo eri rahoitusvaihtoehtoja, Nordquist sanoo.

Sekä Nousiainen että Nordquist haastavat yrityksiä miettimään myös vaihtoehtoa, jossa kasvu haetaan kassavirralla. 

Molemmat asiantuntijat korostavat, että kaikille yrityksille ulkopuolinen rahoittaja ei ole tarpeellinen. Voi esimerkiksi olla, että firma tekee hyvää kasvua, vaikka pankkirahoituksen keinoin. Sitä kautta yrityksessä ei ole tarvetta sijoittajan löytämiselle, ja samalla omistus pysyy yrityksessä.

Hyvä idea ei automaattisesti tuo rahaa

Pelkkä hyvä idea ei ratkaise. Idea, jota ei saa toteutettua, jää köykäiseksi.

– Ratkaisevaa on, miten yritys saa idean kaupallistettua, tehdyksi sen aidoksi tuotteeksi ja aikaansaa sillä liiketoimintaa. Nämä ovat tärkeimpiä asioita sijoittajan näkökulmasta, Nousiainen sanoo. 

Siksi ideaa kannattaa testata ja validoida ennen kuin sen vie rahoittajille. 

–  Kysele, testaa, tee asiakashaastatteluja ja validoi, että ongelma on olemassa ja joku on valmis maksamaan ratkaisusta. Testaamalla ideaa saat varmistuksen siitä, että idea on hyvä muuallakin kuin vain omassa päässäsi, Nousiainen sanoo.

Moni startup- ja kasvuyritys pelkää idean varastamista ja kokee, ettei halua kertoa ideasta ulkopuolisille. Nousiaisen ohje on puhua avoimesti, sillä sijoittajat eivät suostu tekemään salassapitosopimusta. Sijoittajien pitää saada tietää yrityksesi idea, miksi juuri sinun yrityksesi idea on hyvä ja miten juuri te saatte idean kaupallistettua.

Mintti Siivouksen toimitusjohtaja ja perustaja Emilia Nordquist kannustaa naisfoundereita positiiviseen aggressiivisuuteen rahoituksen hakemisessa.

Onko sukupuolella väliä rahoitusneuvotteluissa?

Nousiaisen näkökulma on, että sukupuolella ei ole väliä rahoitusneuvotteluissa, vaikka hän tunnistaa myös vastakkaisia kommentteja ja kokemuksia. Rahoituksen ratkaisevat muut asiat kuin sukupuoli.

– Hyvin kasvuhakuisten firmojen joukossa naisten perustamat firmat ovat vähemmistönä. Kun katsoo tilastoja siitä, kuinka paljon venture capital -rahoista menee vuosittain naisille, luku on pari prosenttia (Pohjoismaissa). Itse näen, että tämä johtuu myös funnelongelmasta. Naisten perustamia, vahvasti skaalaavaan liiketoimintaan keskittyviä firmoja on vähemmän ja näin ollen naisten perustamiin yrityksiin virtaa vähemmän sijoittajien rahaa, Nousiainen sanoo.

Rahoituskierroksen äskettäin viimeistellyt Nordquist vastaa kyllä ja ei. Hän kokee, että miesvetoisissa tiimeissä aggressiivista kasvua haetaan rohkeammin, ja se näkyy rahoituksessa. Uhriutumiseen hän ei suostu eikä kannusta.

– Kannustan naisia rohkeuteen, röyhkeyteen ja positiiviseen aggressiivisuuteen rahoituksen hakemisessa. Ja siihen, että uskallamme seistä ideoidemme takana ja ajatella vähän isommin, Nordquist kannustaa.