Noora Fagerström: Kasvuyrityksen kansainvälistyminen vaatii rohkeutta ja omaa aktiivisuutta

Jungle Juice Barin perustaja jakaa kasvuyrittäjille omiin kokemuksiinsa perustuvia oppeja SUPERFINNS-ohjelmassa.

Menestyvän mehu- ja smoothiebaariketju Jungle Juice Barin perustaja ja tv-ohjelman Diilin neuvonantajanakin tunnettu sarjayrittäjä ja bisnesenkeli Noora Fagerström on vuonna 2023 mukana Kasvu Openin ja Nordean yhteisessä SUPERFINNS-ohjelmassa.

Kun kutsu partneriksi SUPERFINNS-ohjelmaan kävi, Fagerström päätti heti lähteä mukaan. Hänen pääsyynsä osallistumiseen oli kasvuyritysten suuntaaminen oikeille raiteille, etenkin kuluttajaliiketoimintaa harjoittavien yritysten, sillä siitä hänellä on itsellään kokemusta.

Fagerströmille on tärkeää auttaa muita yrittäjiä ja terävöittää heidän suunnitelmiaan kansainvälistymisen saralla.

– Monesti kasvuyrittäjät ovat aika yksinäisiä, vaikka heillä olisikin hyvä tiimi. Osa on ehkä vähän jumissa niiden omien ajatustensa kanssa. Heille on tärkeää päästä sparraukseen kyselemään neuvoja ja minulla on halu auttaa, Fagerström sanoo.

Annettavaansa Fagerström miettii yritysten erityisten tarpeiden kautta. Hän puhuu itse paljon ”pöhinän” aikaansaamisesta eli markkinoinnillisista toimenpiteistä.

– Tiedän paljon myös rahoituksen järjestämisestä ja minulla on paljon kontakteja, joita voin jakaa. Kahteen eri maahan laajentaneena yrittäjänä minulla on ymmärrystä kansainvälistymisestä ja muun muassa siihen saatavasta Business Finlandin tuesta.

Read English version

Kansainvälistyminen on tehtävä harkiten

Fageströmin mukaan, yrityksen havitellessa kansainvälisiä markkinoita, markkinatutkimus on tärkeää tehdä kunnolla. Tuote tai palvelu on ehdottomasti testattava etukäteen markkinoilla.

Lisäksi liiketoiminnan on ensin oltava vakaalla pohjalla Suomessa, sillä kansainvälistyminen tulee mitä todennäköisimmin kalliiksi.

Fagerströmille tämä ja moni muu oppi on tullut kantapään kautta.

– Jos vaikka Espanjaan laajentuessa ei tuotetta testata, voi käydä niin ettei se sovikaan espanjalaiseen makuun. Täytyy sanoa, että minulla on kokemusta myös liian tiukasta aikataulusta ja yllättävistä kuluista, Fagerström tunnustaa.

Fagerströmin mukaan myös kohdemaa on valittava tarkkaan ja eteneminen on tehtävä harkiten. Myös omaan toimialaan on tärkeä perehtyä tarkasti kilpailua samalla kartoittaen.

– Vaikka esimerkiksi Saksassa olisi tuotteellesi tai palvelullesi suuret markkinat, ei sinne kannata mennä suoraan, vaan vaihtoehtoja pitää tutkia. Aina ajankohta ei myöskään ole oikea kansainvälistymiselle, mutta senkin oikea-aikaisuus selviää tutkimuksen avulla, Fagerström sanoo, ja jatkaa:

– Jos kilpailijoita ei ole, siihen on luultavasti syynsä. Voi olla vaikka niin, että lainsäädäntö on tuotteen kohdalla vaikea. Kuitenkin aina laskelmien näyttäessä hyvältä ja kilpailun ollessa terveellä pohjalla kansainvälistyminen yleensä kannattaa, Fagerström vakuuttaa. 

Ulkomailla vaaditaan rohkeutta ja aktiivisuutta

Kansainvälistymistä hamuavan yrittäjän on tärkeää mennä kohdemaahan paikan päälle tapaamaan paikallisia yrittäjiä.

Verkostoituminen muiden yrittäjien kanssa on Fagerströmin mukaan kasvulle elintärkeää, sillä kontakteilta voi saada hyödyllistä sparrausta ja vertaistukea. Verkostoituminen tehostaa aina myös omien tuotteiden tai palveluiden tunnettuuden lisääntymistä.

– Yrityksesi pääsee monessa asiassa helpommalla, kun tutustut uusiin ihmisiin ja talletat heidän yhteystietonsa. Et koskaan tiedä, kenen yhteystietoja voit tarvita kolmen vuoden päästä. 

Kansainvälinen verkostoituminen on Fagerströmistä helpompaa kuin voisi luulla. 

– Mene rohkeasti kysymään, miltä toimialalta olet ja sanot että on kiva tavata. Kerro, mitä teet ja kysy keskustelukumppanisi yrityksestä. On hyvä myös vaihtaa kontakteja Linkedinissä. Seuraavalla tapaamisella on helppo jatkaa, kun pääset juttelemaan enemmän.

Fagerström kertoo, että ulkomailla verkostoitumistapahtumia järjestävät esimerkiksi kauppakeskukset ja paikalliset yhdistykset.

– Joissain maissa, esimerkiksi Espanjassa, me menimme tilaisuuksiin, joita kauppakeskukset järjestivät vuokralaisilleen. Osassa maista yrittäjät voivat olla sisäänpäin kääntyneitä, ja siellä kukaan ei välttämättä tule juttelemaan ulkomaalaiselle osallistujalle. On itse mentävä puhumaan, vaikka sitten kysymään kahdestaan juttelevilta, että saako liittyä mukaan keskusteluun, Fagerström sanoo, ja jatkaa:

– Rohkeutta ja omaa aktiivisuutta tarvitaan. Kieli voi toki joissain tapauksissa olla esteenä, vaikkakin maailmalla puhutaan hyvin englantia.

Fagerström peräänkuuluttaa pöhinää

Osa yrittäjistä luottaa tuotteeseensa ja yritykseen, joka pärjää Suomessa erinomaisesti. Ulkomailla myynti kuitenkin kariutuu.

– Jostain syystä monet ihmiset odottavat, että uudet asiakkaat tietävät yrityksestä, mutta ulkomaillakin pitää aiheuttaa ”pöhinää”. Vaatii työtä, että ihmiset saavat tietoa uudesta yrityksestä, Fagerström muistuttaa.

Toimintatavat täytyy määrittää yrityksen olemassa olevien voimavarojen perusteella.

 – Yrityksessä täytyy tarkastella, mitkä resurssit Suomessa on. Olisiko yrityksessä syytä palkata joka maahan maa- tai toimitusjohtaja, jotta vetovastuu olisi paikallisella, Fagerström pohtii.

Kansainvälistyminen vaatii paikallistuntemusta

Fagerströmin oman kokemuksen mukaan kansainvälistyminen onnistuu parhaiten, kun yrityksessä on paikallista tuntemusta, osaamista ja kohdemaan kieli sekä lainsäädäntö tunnetaan hyvin.

– On tärkeää rakentaa organisaatio siten että kaikki maajohtajat raportoivat tietonsa operatiiviselle johtajalle tai toimitusjohtajalle. Näin Suomessa pysyy kokonaiskäsitys toiminnasta.

Fagerströmin mukaan suurin uhka yrityksille on liian nopea laajentuminen kansainvälisillä markkinoilla. Tämä yleinen kompastuskivi aiheuttaa paljon kuluja, sillä kaikkea ei välttämättä ole kiireessä osattu ottaa huomioon.

– Uusiin maihin kannattaa lähteä yksi maa kerrallaan, silloin kun varmasti tietää miten kansainvälinen laajeneminen toimii ja organisaatio on valmiudessa siihen, Fagerström selventää.

Fagerström on itsekin törmännyt konkreettisiin haasteisiin kansainvälistymisessä.

Työntekijöiden löytäminen uudessa maassa on ollut vaikeaa, kun paikalliset eivät tunne yritystä eivätkä välttämättä luota ulkomaalaiseen toimijaan heti. Fagerströmin mukaan tähänkin pulmaan auttaa maajohtajan palkkaaminen. Monet käyttävät myös headhunter-yritysten apua.

– Hyvänä ratkaisuna olen pitänyt ammattilaisen apua ensimmäisiin rekrytointeihin. Mutta onhan se sama Suomessakin uutta firmaa perustettaessa; ihmiset pelkäävät lähteä kasvuyritykseen mukaan riskien takia. Mutta ulkomaalaisuus on joissain paikoissa vielä isompi mörkö. 

Suomalaiset yrittäjät tarvitsevat lisää itseluottamusta

Suomalaisyrityksillä  on vielä paljon opittavaa kasvusta ja kansainvälistymisestä. Siksi yrittäjien pyrkimyksiä ja oppimista on tärkeää tukea. Fagerström pohtii, että suomalaiset ovat usein aivan liian nöyriä ja tyytyväisiä.

– Meillä on valtavasti hyvää osaamista, mutta Suomessa ei olla tarpeeksi nälkäisiä. Suomi pitäisi saada näkyviin maailmankartalle.

Fagerström alleviivaa että SUPERFINNS-ohjelman kaltaiset ohjelmat motivoivat myös muita kuin ohjelman osallistujia hiomaan toimintansa huippuunsa, sillä muiden menestyksen näkeminen helpottaa myös oman yrityksen kansainvälisen tulevaisuuden hahmottamista. 

Entä mitä neuvoja ohjelman osallistujille voisi antaa? Fagerström pohtii kysymystä hetken.

– Mukaan ohjelmaan pääseville yrittäjille voisin sanoa, että olkaa avoimia ja ottakaa palaute vastaan, vaikka olisittekin itse eri mieltä. Olkaa vastaanottavaisia ja kirjoittakaa muistiinpanoja, sekä työstäkää niitä itsenäisesti eteenpäin. Pitäkää mieli avoinna erilaisille vinkeille ja ohjeille, niistä voi olla enemmän hyötyä kuin uskottekaan, Fagerström tiivistää.