Tamperelainen vuonna 2015 perustettu Unikie on yksi Suomen nopeimmin kasvavia teknologiayrityksiä. “Datan määrän lisääntyminen luo meille valtavia uusia mahdollisuuksia joka ainoalla toimialalla, joka ikisessä yrityksessä pienimmästä suurimpaan,” Unikien Mikko Järvinen sanoo.
Unikien kasvustrategia nivoutuu teknologioiden kautta tietoon, tiedon määrän lisääntymiseen tässä maailmassa, bisneksessä ja yhteiskunnassa. Koska tiedon määrä kasvaa joka hetki, Unikien kasvustrategia kukoistaa.
Unikien operatiivinen johtaja (CBO) Mikko Järvinen kuvailee tiedon määrän kasvun olevan eksponentiaalista ja lähes käsittämättömässä mittakaavassa.
– Mulla on kilo riisiä ja shakkilauta. Jos otan yhden riisinjyvän ja asetan sen tähän ensimmäiseen ruutuun ja seuraavassa ruudussa – näitä on 64 ruutua – me tuplataan määrä ja laitetaan kaksi riisinjyvää. Sitten meidän täytyy saada neljä riisinjyvää, kahdeksan jne. Tämä päätyy siihen, että kun me on tultu ruutuun numero 15, multa loppuu riisinjyvät. Se on muistaakseni ruutu 30, missä miljardi menee rikki. Eli eksponentiaalinen kasvu on sitä, että kaikki tuplaantuu koko ajan, Järvinen demonstroi.
Järvisen esimerkin kautta on helppo ymmärtää, että yritysten on täysin mahdotonta pysyä mukana kehityksessä ilman, että teknologia ja koneet valjastetaan avuksi. Ilman teknologiaa tietoa ei saada työstettyä, siitä ei saada hyötyä, sitä ei voi visualisoida – saati ilman teknologiaa tietoa ei saada siirrettyä edes talteen.
Teknologiayritys Unikien kasvun ytimessä on data
Unikien kasvustrategian ytimessä on teknologioita internet of everything’stä (IoT) eli kaiken internetistä. Kaiken internetillä tarkoitetaan sitä, että internet on osa lähes kaikkea ihmisten elämässä. Käytössämme on esimerkiksi kodinelektroniikkaa ja autoja, joissa voi olla internet kytkettynä tavalla tai toisella. Järvinen sanookin, että netti liittyy kaikkeen sekä ihmisten työ- että yksityiselämässä.
– Me olemme keskittyneet datan kanssa pelaamiseen ja sensorifuusioon. Sensorifuusio tarkoittaa sitä, että eri tietolähteistä kerätään tietoa, yhdistellään se ja saadaan siitä: a) varmennettua sitä tietoa, että se on oikeellista, b) pystytään tekemään sen pohjalta luotettavampia johtopäätöksiä.
Tästä Järvisen konkreettinen palveluesimerkki on autojen autonominen liikkuminen.
– Jos me luottaisimme vain yhteen tutkaan tai tiettyyn sensoriin silloin kun siihen tulee häiriö, viive tai jotain muuta, silloin me olemme sokkona. Meidän täytyy pystyä yhdistelemään tilannekuva useammasta eri lähteestä, jotta se on luotettava ja reaaliaikainen ja koko ajan saatavilla.
Toinen iso kasvuun vaikuttava tekijä on yhteydet, joiden kehittyminen avaa jatkuvasti uusia, parempia mahdollisuuksia Unikien liiketoiminnalle. Tällä hetkellä 5G mahdollistaa enemmän tiedonsiirtokapasiteettia kuin aiemmin, mutta tärkeintä liiketoiminnan kannalta on lyhyt viive. Esimerkiksi yritysten omissa privaattiverkoissa viiveet saadaan jo sellaiselle tasolle, että prosessien reaaliaikainen ohjaus alkaa olla mahdollista.
Teknologia on renki, tarve on isäntä
Mikä asiakkaan tarve on? Mikä on asiakkaan ongelma? Mikko Järvinen sanoo, että nämä kysymykset määrittelevät sen, mitä teknologisia ratkaisuja asiakkaalle tarjotaan.
– Tekniikka on hyvä hyvä renki, mutta äärettömän huono isäntä. Siksi teknologia on vain mahdollistaja. Se edellä ei voi mennä, vaan täytyy mennä tarve edellä, mutta huomioiden se, että datan määrän lisääntyminen luo meille valtavia uusia mahdollisuuksia joka ainoalla toimialalla, joka ikisessä yrityksessä pienimmästä suurimpaan.
Teknologian mahdollisuuksien avulla Unikie ottaa tiedon eksponentiaalisen kasvun haasteen vastaan ja yrittää ratkaista sen aina asiakastarpeen mukaan.
– Jos me mennään se renki edellä niin, siinä ei hilsekään pölise suuremmalla osalla pöytää. Täytyy oikeasti saada se konkreettinen ongelma, mitä ratkaistaan. Ja sitten pitää olla rehellinen, ratkaistaanko me se vai ratkaiseeko sen joku muu.
Toinen tärkeä kysymys jokaisessa asiakascasessa on: Mikä on asiakkaan kyvykkyys kulkea sitä matkaa? Järvisen mukaan harvalla meistä, jos kellään, on kyvykkyyttä hypätä rappusten alimmalta rappuselta ylimmälle tai edes puoleen väliin kerrosta. Ne rappuset täytyy kulkea askelma kerrallaan. Unikien tehtävä on löytää se yhteinen tahti ja polku asiakkaan kanssa.
– Se, että me pohdittaisiin asiakkaan yhdessä kanssa, että mikä on se valmis maailma, mihin me päädytään – se on täysin vinoutunut ajatus! Eihän me voida tietää. Me opitaan joka rappusen aikana uutta – hei hetkinen, tämä menikin näin ja on erilailla kuin me odotettiin. Tämä matka pitää kulkea rappu kerrallaan matkana.
Monissa pk-yrityksissä kehitysprojektit ovat kuitenkin edelleen peikko. Askel ensimmäiselle rapulle raahaa mukanaan menneisyyden raskasta taakkaa. Järvisen mukaan monilla yrityksillä on väärä kuva, että teknologiaprojektit ovat vaikeita.
– Se tulee sieltä vanhoista tietojärjestelmäprojekteista, että hommataan taloon erppi ja se maksaa 150 tuhatta ja siinä menee kaksi vuotta, ja sen aikana talousjohtaja saa hermoromahduksen ja toimitusjohtaja irtisanoutuu. Sehän on se perinteinen kuva tällaisista IT-projekteista. Niiden ei tarvitse olla sellaisia, Järvinen sanoo, ja jatkaa:
– Mutta me ei voida myöskään määritellä sitä yhdeksättä tai kymmenettä rappua. Meidän täytyy malttaa mennä, että nyt me kokeillaan tämä kokeilukultturityylisesti. Tämä maksoi tämän verran, nyt tästä syntyi tämmöinen johtopäätös, edetään tuohon suuntaan tai tähän suuntaan. Tai ei edetä ollenkaan. Sekin on hyvä päätös jossain vaiheessa.
Teknologiayhtiöön sijoittaminen perustuu kasvuun, kehitykseen ja kansainvälistymiseen
Viisi ensimmäistä vuotta Unikie kasvoi tulorahoituksella. Vuonna 2020 yritys sai 12 miljoonan pääomasijoituksen. Syitä sijoittajien vakuuttamiseen Järvinen uskoo tunnistavansa kolme:
- Ensimmäinen on kasvu.
Me olemme pystyneet osoittamaan, että olemme kasvuyritys ja kykenemme kasvamaan. Vanhoja teesejäni on, että ikinä ei ole sellaisia firmoja, joiden liikevaihto on täsmälleen sama kuin se oli viime vuonna. Yritys kasvaa tai supistuu aina . Harva yritys, jos mikään, pysyy paikallaan. Joten paljon mieluummin kasvaa, koska se kasvaminen on paljon mukavampaa puuhaa.
- Toinen on meidän teknologiakehitys eli se että me kykenemme kasvamaan sellaisella tavalla, meidän ratkaisuilla ja teknologialla, että se on skaalautuvaa.
Eli jos me kaivamme ojaa lapiolla ja yksi ihminen kaivaa, ja meidän täytyy kaivaa enemmän, me otamme toisen ihmisen ja lapion. Se ei skaalaudu, koska tarvitaan aina uusi tekijä ja uusi työkalu. Mutta silloin kun olemme teknologiamyynnin kanssa tekemisissä niin se sama ratkaisu, joko sellaisenaan tai muokattuna, sopii myös muille asiakkaille. Silloin skaalautuva kasvu on mahdollista.
- Kolmantena on kansainvälisyys.
Uskon, että sijoittajilla ei millään toimialoilla ole valtavaa kiinnostusta sellaista yritystä kohtaan, jolla ei ole kansainvälistymisnäkökulmia nähtävissä.
– Suomen paras vientituote on umpirehellisyys. Me saadaan siitä kynsillemme säännöllisin väliajoin sieltä sun täältä, mutta ei luovuta siitä silti. Pysytään umpirehellisyydessä, koska se on oikeasti kovinta valuuttaa mitä voi olla kansainvälisessä bisneksessä, Järvinen kannustaa.
