Meillä ei ole sellaisia yrityksiä, joissa ihmisillä ei olisi merkitystä. Jos esimerkiksi pienessä yrityksessä yksikin on poissa rivistä, sillä on valtava merkitys koko yrityksen toiminnalle, sanoo Varman työkykypalveluista vastaava johtaja Pauli Forma.
Hyvinvoivan työyhteisön edellytys on kulttuurin ja yhteisön taitava johtaminen, sanoo Pauli Forma. Hänen mukaansa työkyvyn johtaminen on kehittynyt Suomessa parina viime vuosikymmenenä hurjasti.
Forma on tutkinut aihetta Johtajan työkykykirjassa (2023), joka on johtajille suunnattu teos työkyvyn johtamisesta ja sen merkityksestä organisaation menestykselle.
Kirjaansa varten Forma haastatteli eri toimialojen johtajia. Alasta riippumatta jokainen johtaja kertoi, että heidän yrityksessään ihmiset ovat kaikki kaikessa.
– Ihmiset ovat kaikkien yritysten selkäranka. Meillä ei ole sellaisia yrityksiä, joissa ihmisillä ei olisi merkitystä. Keskeinen sanoma on, että hyvinvointi on yrityksen ehdoton vetovoimatekijä ja kasvun mahdollistaja.
– Teema nousi esiin yhteiskunnassa 90-luvulla ja nykyään se on jo keskeinen näkökulma, Forma sanoo.
Yrityksillä on käytössään hyvin erilaisia resursseja työhyvinvoinnista huolehtimiseen. Resurssit vaihtelevat usein yritysten koon määrääminä. Forma nostaa esimerkiksi suuren ja vakavaraisen yrityksen, jolla on käytössään kokonainen henkilöstöosasto ja pienen kasvuyrityksen, jossa kaikki toiminta on muutaman ihmisen harteilla.
– Jos pienessä yrityksessä yksikin on poissa rivistä, sillä on valtava merkitys koko yrityksen toiminnalle ja henkilöstön hyvinvoinnille. Kasvuyritykselle ihmiset ja heidän jaksamisensa on äärimmäisen tärkeää.
Hyvä johtaja mahdollistaa työhyvinvoinnin
Kun puhutaan työhyvinvoinnista, on aina puhuttava myös johtamisesta. Hyvinvointi työpaikalla tiivistyy Forman mukaan johtajan tai esihenkilön osaamiseen.
– Työkykyjohtamisessa on olemassa malleja ja prosesseja, joiden avulla hallinnoidaan työkykyyn liittyviä asioita samalla kun hoidetaan sitä inhimillistä puolta. Myös toimiva yhteistyö eri tahojen välillä on tärkeää, Forma sanoo.
Kirjaa tehdessään Forma huomasi, että hyviä johtajia yhdisti muutama yksityiskohta. Työkyvyn johtaminen pohjautuu usein välittämisen kulttuurin luomiseen.
– Nämä johtajat kertoivat puhuvansa paljon hyvinvoinnista ja siitä, että se on tässä yrityksessä tärkeää. Aika yksinkertainen asia, mutta silti todella merkityksellinen.
Forman mukaan kasvuyrityksissä johtajuus korostuu, sillä näissä yrityksissä eletään voimakasta kasvun ja tekemisen vaihetta. On tavallista, että työntekijät venyvät kun pyritään saamaan tulosta. Jotta kasvu on kestävää, yritys ei saa kadottaa katsetta hyvinvoinnista ja ihmisten työkyvystä.
LUE: Työkykyä kannattaa kuunnella herkällä korvalla – yrittäjä, näin ennakoit aallonpohjat
Hyvinvoinnin mittareilla huomio pääasioihin
Nykyään yritysten käytössä on monenlaisia digitaalisia hyvinvoinnin mittaamisen välineitä. Tarvittaessa vallitsevan pulssin voi mitata kätevästi niiden avulla jopa päivittäin.
– Näitä välineitä kannattaa hyödyntää. Mikään ei kuitenkaan korvaa ihmisen, eli lähiesihenkilön panosta. Hänellä pitää olla tuntuma tiimiin ja kokonaiskuva, joka muodostuu normaalissa arjessa vuorovaikuttamisen kautta, Forma summaa.
Pienessä yrityksessä tilanne voi olla haasteellinen, sillä esihenkilötyö ja johtaminen saattaa kasautua yrityksen omistajan harteille.
Ongelmia voi ennaltaehkäistä keskittymällä johtamisessa perusasioihin.
– Työn sujuvuus on keskeisin asia. Ongelmat työn sujuvuudessa ovat stressin ja kuormittumisen aiheuttajia. Tähän liittyvät esimerkiksi työn prosessien sujuvuus, työvälineiden toimivuus ja yhteistyön tavat, Forma luettelee.
Toinen tärkeä perusasia on Forman mukaan työn kuormittavuus. Jos se ei ole hallinnassa, alkaa usein vaikeasti korjattava kierre. Ihminen ei palaudu ja tulee poissaoloja, jotka pitenevät ja johtavat isompiin ongelmiin.
Hyvinvointia voi rakentaa
Forman mukaan kasvuyritykset ovat hyvässä tilanteessa, sillä ne voivat aloittaa hyvän työilmapiirin ja kulttuurin luomisen nollasta.
– Ilmapiiri on usein yhtä kuin hyvä tiimi. Hyvä tiimi syntyy onnistuneesta rekrytoinnista. Ei haeta pelkästään osaamista, vaan sopivaa tekijää yrityksen yhteisöön ja kulttuuriin.
Ihmisläheinen kulttuuri on Forman mukaan työkykyjohtamisen ytimessä. Aktiiviset teot, kuten ongelmien välitön ratkaiseminen ja avoin ilmapiiri ovat osa ihmisläheisyyttä.
– Hyvinvointi on osa yrityskuvaa. Brändin ja markkinoinnin yhtenä osana on hyvä viestiä aktiivisista teoista, joita yrityksessä tehdään hyvinvoinnin eteen.
Varma on suomalaisen työn eläkevakuuttaja ja työkykyjohtamisen edelläkävijä, joka on myös vastuullinen ja vakavarainen sijoittaja. Vastuullisuus on keskeinen osa kaikkea Varman toimintaa.
