Kaupunkikehitys tarjoaa yrityksille menestyksen eväitä ja vaikutusmahdollisuuksia
Kaupungit ovat nykypäivänä talouden vetureita ja hyvinvoinnin keitaita, joita kehitetään palvelemaan niin paikallisia asukkaita kuin yrityksiäkin. Kaupunkikehityksen avulla halutaan houkutella alueelle vetovoimaisia yrityksiä ja tarjota niille mahdollisuuksia vaikuttaa.
Kaupunkikehitys kattaa kaiken kaupungin toimintaympäristöön liittyvän kehittämisen. Kaupunkikehitys on parhaimmillaan yhteistyötä, johon pääsevät osallistumaan kaupungin omien toimijoiden lisäksi myös asukkaat, yrittäjäjärjestöt, kauppakamarit ja yritykset.
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro kertoo, että yritysten näkökulmasta kaupunkikehityksessä korostuvat paikan elinvoimaan ja vetovoimaan kytkeytyvät tekijät.
– Esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuus, toimivat liikenneyhteydet ja merkittävät infraan liittyvät investoinnit vaikuttavat yritysten toimintaympäristöön. Siksi niillä on iso merkitys myös kaupunkikehityksessä, Aro mainitsee.
Hän näkee, että suurilla ja keskisuurilla kaupungeilla on usein pieniä kaupunkeja monipuolisemmat edellytykset kehittää aluettaan. Lisäksi kaupungin koko ja sen omat painotukset vaikuttavat siihen, millainen rooli eri toimialojen yrityksillä on alueella kaupunkikehityksen näkökulmasta.
– Lopulta kaupungin yritysilmapiiri ratkaisee, miten hyvin yritykset pystyvät osallistumaan tulevaisuuden kehittämistoimiin, Aro tähdentää.
Muutostrendit vaikuttavat yritysten toimintaympäristöön
Viime vuosien ja vuosikymmenien isoiksi muutostrendeiksi Aro listaa muun muassa kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen, digitalisaation ja demografisen muutoksen. Ne näkyvät kaikkialla yhteiskunnassa ja vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen päivittäin.
– Trendit etenevät usein piilevästi, joten niiden vaikutukset näkyvät vasta viiveellä. Esimerkiksi kaupungistuminen vaikuttaa väistämättä yritysten toimintaympäristöön moninaisten muutosten kautta. Yritykset hakevat paikkaansa uudestaan jatkuvasti, Aro sanoo.
Hänen mielestään isoimmat kaupunkikehityksen kysymykset liittyvät siihen, miten ajankohtaisia muutostrendejä voidaan hallita ja miten niihin voidaan varautua. Joskus vaarana on, että kilpailu alueiden välillä kiristyy niukkenevien resurssien takia. Tämä taas johtaa herkästi polarisoitumiseen.
– Kun voittajia on entistä vähemmän ja häviäjiä enemmän, erottautumisen merkitys korostuu. Kaupungilla pitää olla vahva oma profiili. Tällöin myös avainyritykset voivat vetää puoleensa muita yrityksiä ja saada ison painoarvon alueen kehittämisessä, Aro havainnollistaa.
Jyväskylä luottaa arvoverkkoihin ja ekosysteemityöhön
Reilun 144 000 asukkaan Jyväskylä on yksi Suomen kasvavista kaupunkiseuduista. Jyväskylän kaupungin elinkeinojohtaja Anne Sandelin uskoo, että yksi alueen huomattavista vetovoimatekijöistä on osaava työvoima.
– Yliopisto ja ammattikorkeakoulu kouluttavat valtavasti uusia osaajia vuosittain – myös kansainvälisiä opiskelijoita. Kun osaajat keskittyvät kaupunkeihin, yritykset seuraavat perässä, Sandelin toteaa.
Myös vahvat veturiyritykset, kuten Valmet, ja uuden nousijat, kuten Spinnova, vetävät puoleensa lisää osaamista ja luovat hyvää ympärilleen.
Sandelin nostaa Jyväskylän tuoreista kaupunkikehityshankkeista esiin Eteläportin, joka on valmistavan teollisuuden digitaalinen palvelukeskittymä, sekä Hippos-hankkeen, josta muodostuu lähitulevaisuudessa monipuolinen liikunnan ja hyvinvoinnin keskittymä.
– Molemmissa on kyse yritysten ja muiden organisaatioiden muodostamista yhteistyö- ja arvoverkoista. Jyväskylä tukee tällaista ekosysteemityötä, jossa kannustetaan yrityksiä mukaan kaupunkikehityksen ajankohtaisiin hankkeisiin, Sandelin kertoo.
Lisäksi Jyväskylä tuottaa yrityksille palveluja aina esihautomosta kiihdyttämöön asti. Yritysten liiketoimintaa vauhdittavia tahoja ovat muun muassa Business Jyväskylä, Kasvu Open, Yritystehdas ja Keski-Suomen Yritysidea.
Kaupunkikehityksestä oppia yrityksen kehittämiseen
Kun kaupungit houkuttelevat yrityksiä mukaan kaupunkikehitystyöhön, helpot vuorovaikutuskanavat madaltavat kynnystä osallistua kaupungin kehittämiseen. Lopulta yrityksen oma halu ratkaisee, millä tavoin se osallistuu muodollisiin tai epämuodollisiin verkostoihin.
Timo Aro muistuttaa, että yritys voi saavuttaa kaupunkikehittämisen avulla lukuisia hyötyjä. Olennaista on, että yritys oppii tunnistamaan, mikä on sen menestymisen kannalta tärkeää paikallisesta näkökulmasta.
– Osallistuminen kaupunkikehityshankkeisiin luo ymmärrystä edessä olevista muutoksista, mikä auttaa hallitsemaan riskejä ja ennakoimaan tulevaa. Tällöin yrityksen liiketoimintaa on helpompi sopeuttaa vallitseviin trendeihin ja edistää kannattavaan suuntaan, Aro toteaa.
Hän toivoo, että yritysten ja yrittäjien rooli olisi kaupunkikehityksessä nykyistä näkyvämpi ja vuorovaikutteisempi. Siksi kehityshankkeisiin kannattaa lähteä rohkeasti mukaan – yrityksen koosta ja toimialasta riippumatta.
