Betolar ajaa etunenässä vihreää murrosta –keskisuomalaiset kiertotalousalan yritykset luovat vahvasti uutta
Betolar on esimerkki innovatiivisesta yrityksestä, joka on onnistunut ponnistamaan Kannonkoskelta kansainvälisille markkinoille korvaamalla sementtiä teollisuuden sivuvirroilla.
Maapallon kantokyky ei kestä enää jatkuvaa talouskasvua, joka on riippuvainen luonnonvarojen pröystäilevästä kulutuksesta. Siksi kiertotalous on tullut jäädäkseen. Talousmalli perustuu tavaroiden jatkuvan kuluttamisen sijaan palveluiden käyttämiseen. Niinpä jakaminen, kierrättäminen ja vuokraaminen yleistyvät yritysten liiketoiminnassa.
Sitran vuoden 2021 Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1 -listan edelläkävijäyritysten joukosta löytyy neljä keskisuomalaista nimeä: Betolar, Spinnova, Ecolan ja Valtra. Keski-Suomen liiton kehittämispäällikkö Tero Rautiainen lisäisi lupaavien kiertotalousyritysten listalle myös monia muita yrityksiä.
– Lista on vakuuttava, mutta kaikki hyvätkään firmat eivät välttämättä huomaa tai halua hakeutua Sitran kaltaisiin kilpailuihin. Toisaalta Keski-Suomesta löytyy vielä paljon sellaisia potentiaalisia toimijoita, jotka eivät ehkä edes hoksaa edustavansa kiertotaloutta, Rautiainen pohtii.
Siksi hän kannustaa jo olemassa olevia yrityksiä käyttämään entistä hanakammin kiertotalouden toimintamalleja. Ovathan vastuullisuus ja kiertotalous teemoja, joita sijoittajat ja rahoittajat arvostavat entistä enemmän. Eivätkä tiedostavat kuluttajatkaan ummista enää silmiään vastuuttomalta toiminnalta.
Kiertotalous ja alustatalous Betolarin kasvun kulmakivinä
Kiinnostava keskisuomalainen nousija on vuonna 2016 Kannonkoskella perustettu Betolar. Koska rakennusala on yksi maailman saastuttavimmista, Betolar halusi kehittää uudenlaisen tavan tuottaa sementtiä teräs-, kaivos-, metsä- ja energiateollisuuden sivuvirroista.
Betolarin innovaatio kutistaa siis huomattavasti luonnon resurssien käyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjä.
Yrityksen perustaja ja innovaatiojohtaja Juha Leppänen uskoo, että tulevaisuudessa jätteestä käydään vielä kovaa kilpailua, koska siitä voidaan tehdä arvotavaraa. Toistaiseksi kasvuyritys raivaa tietään alalla, joka on vasta heräilemässä.
– Vaikka haemme vahvaa kansainvälistä kasvua, Betolarilla on vahva kytkös kotipaikkaani Kannonkoskeen. En näe estettä, miksi keskeinen osa toiminnasta ei voisi olla jatkossakin täällä. Nykypäivän monimuotoisessa liiketoimintaympäristössä olemme kuitenkin ennen kaikkea etäorganisaatio, Leppänen muotoilee.
Kiertotalouden lisäksi Betolar luottaa alustatalouden mahdollisuuksiin. Omien tehtaiden rakentamisen sijaan kasvuyritys myy lisenssikonseptia, joka tarjoaa mahdollisuuden skaalata liiketoimintaa niin kotimaassa kuin globaalistikin. Siksi Kannonkoski on Leppäsen mielestä aivan yhtä hyvä paikka kuin vaikkapa jokin Euroopan keskeisistä metropoleista.
– Kiihtyvän kilpailun tueksi olemme saaneet osaavia työntekijöitä paikallisesti ja aina ulkomaita myöten. Meille suorastaan halutaan töihin. Silloin yrityksen imu merkitsee enemmän kuin yrityksen sijainti, Leppänen toteaa.
Otolliset olosuhteet osaamiskeskittymille ja edelläkävijäyrityksille
Kiertotalouden nimissä Keski-Suomi on tunnettu erityisesti biotalouden ja metsäteollisuuden osaamisestaan. Näille aloille onkin muodostunut merkittäviä osaamiskeskittymiä ja edelläkävijäyrityksiä, jotka ruokkivat menestystä ja vetävät puoleensa lisää tuottoisia yrityksiä.
Koska yritykset päättävät, mihin ne sijoittuvat, toimintaympäristön pitää olla kunnossa. Tero Rautiainen listaa Keski-Suomen vahvuuksiksi monipuoliset opetus- ja tutkimusorganisaatiot, kuten Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja VTT:n. TKI-toiminnalle on siis otolliset olosuhteet. Myös Betolar on hyödyntänyt tutkimustyössään Jyväskylän yliopiston laboratoriotiloja.
– Nyt etsimme sopivia kumppaneita virtuaalisen oppimisympäristön toteuttamiseen, jotta voimme jatkossa kouluttaa uusia osaajia ympäri maailmaa. Tahot voivat olla esimerkiksi keskisuomalaisia oppilaitoksia, Leppänen väläyttää.
Rautiainen muistuttaa, että Keski-Suomen liiton roolina on välittää paikallisille yrityksille ennakoivaa tietoa muun muassa EU:n tulevasta toimialoja koskevasta sääntelystä ja tarjota yrityksille mahdollisuus verkostoitua. Keski-Suomen liiton tulevassa strategiassa etenkin bio- ja kiertotalous on nostettu jalustalle, joten myös EU-rahaa ohjautuu luonnollisesti näiden alojen hankkeisiin.
– Kiertotalousalan yritysten merkitys ja rooli yhteiskunnassa vain korostuu tulevaisuudessa – globaaleja markkinoita myöten. Siksi Keski-Suomessa on rohkaistava yrityksiä kiertotalouden kokeiluihin ja kehittämään innovatiivista liiketoimintaa. Eläähän myös Keski-Suomi vahvasti viennistä, Rautiainen tiivistää.
LUE: Bio- ja kiertotalousala tekee maailmasta kestävän paikan – yrityksiä toivotaan lisää alalle
