Bio- ja kiertotalousala tekee maailmasta kestävän paikan – siksi yrityksiä toivotaan alalle lisää
Bio- ja kiertotalousalan yritykset ovat nostaneet päätään yhä vahvemmin viimeisen 10 vuoden aikana. Suomessa alan merkityksellisyys on valjastettu tulevaisuuden liiketoiminnaksi. Uusilla innovaatioilla halutaan tehdä maailmasta kestävä paikka myös tuleville sukupolville.
Biotalouden ytimessä on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö. Suomessa erityisesti metsät tarjoavat runsaasti raaka-aineita, ja siksi metsäbiotaloudella on maassamme pitkä historia. Jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen keskittyvä kiertotalous sen sijaan on vielä uusi ala biotalouteen verrattuna.
– Bio- ja kiertotalouden tavoitteena on säästää luonnonvaroja sekä hyödyntää materiaaleja tehokkaasti ja kestävästi. Nyt molempien alojen merkitys on alettu ymmärtää entistä laajemmin, kertoo Keski-Suomen liiton kehittämispäällikkö Outi Pakarinen.
Hän käsittelee työkseen erilaisia biotalouteen, kiertotalouteen, jätteisiin ja biokaasuun liittyviä kysymyksiä. Parhaillaan työpöydällä on muun muassa Suomen ympäristökeskuksen koordinoima Circwaste-hanke, jonka tavoitteena on ehkäistä jätteen syntyä, kohentaa materiaalitehokkuutta sekä kannustaa hyödyntämään erilaisia sivutuotteita.
Pakarinen näkee, että viime vuosina bio- ja kiertotalouden teemoja on edistetty Suomessa ansiokkaasti. Sama trendi näkyy myös muualla Euroopassa. Silti tehtävää riittää edelleen, jotta bio- ja kiertotalouden status tunnistetaan nykyistä vahvemmin ja jotta sitä osataan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti yritystoiminnassa.
Tukipalvelut ja verkostot auttavat kasvuyritystä menestymään
Bio- ja kiertotalousalan yrityksiin pätevät pitkälti samat lainalaisuudet kuin muihinkin menestyviin yrityksiin. Oivaltava liikeidea, osaava asiantuntijatiimi, strateginen yrityskehittämisen asenne sekä rohkeus ja palo tehdä asioita kantavat pitkälle. Lisäksi Outi Pakarinen painottaa sitä, että yritys on oikeaan aikaan liikkeellä.
”Joskus mainiokin idea voi kariutua, jos yritys on liian paljon aikaansa edellä.”
Keskisuomalaisista alan menestyneistä yrityksistä Pakarinen poimii kolme nimeä, jotka löytyvät myös Sitran kiertotalouden kiinnostavimmat -listalta:
- Spinnova valmistaa sellumassasta tekstiilikuitua ilman kemiallisia liuotusprosesseja.
- Metener tuottaa biomassasta biokaasua ja lannoitteita.
- Betolar tekee teollisuuden jätteistä ympäristöystävällisiä rakennusmateriaaleja.
Joskus menestyksen tiellä saattaa kuitenkin olla esteitä, kuten kimurantti lainsäädäntö tai perinteisen toimialan jäykät asenteet. Tällöin yrityksen kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi oman kunnan elinkeinopalveluihin. Sieltä osataan neuvoa edelleen erilaisten tukipalveluiden ja rahoitusmahdollisuuksien äärelle.
– Esimerkiksi Keski-Suomessa alueelliset kehittämisyhtiöt, ELY-keskus, Keski-Suomen kauppakamari, Keski-Suomen Yrittäjät sekä Business Jyväskylä auttavat yrittäjiä eteenpäin, Pakarinen listaa ja mainitsee, että myös tutkimus- ja koulutusorganisaatiot ovat hyviä tietopankkeja yrittäjille.
Hän vinkkaa, että yhtä hyvin erilaisista verkostoista voi saada kallisarvoista vertaistukea. Keski-Suomen yritysten ympäristövastuullisuusverkosto YmpyräKS on mainio esimerkki verkostomaisen yhteistyön mahdollisuuksista.
Sparraaja tsemppaa kasvuyrityksen haasteiden yli
Apua bio-ja kiertotalousalan yritys saa myös asiantuntijasparrauksesta. Bio- ja kiertotalouden Kasvupolku®-sparrausohjelmassa Pakarinen on tarjonnut oman asiantuntemuksensa, tutkijan taustansa ja verkostonsa kasvuyritysten avuksi.
”Haluan haastaa yrityksiä pohtimaan, miten ne voivat hyödyntää esimerkiksi kestäviä materiaaleja, pidentää tuotteen elinkaarta tai kierrättää lopputuotteen uudestaan.”
Sparrauksessa yritys on yleensä jonkin uuden äärellä. Bio- ja kiertotalousalalla vaikkapa lupa-asioiden selvittelyyn voi kulua aikaa, mikä hidastaa liiketoiminnan aloittamista. Viranomaisten kanssa asioimiseen voi saada vinkkejä sparraajalta.
Pakarinen uskoo, että Kasvu Open -sparraus on antoisa matka paitsi kasvuyrityksille myös hänelle itselleen. Sparraaja oppii joka kerta uutta.
– Strategisessa aluekehitystyössä on erityisen tärkeää muistaa, millaisten asioiden kanssa yritykset painivat päivittäin. Yritysten haasteet ja mahdollisuudet auttavat hahmottamaan paremmin koko toimijakentän tilannetta, Pakarinen toteaa.
LUE: Sparraaja saa kasvuyritysten menestystarinoista ideoita kehittää myös omaa tekemistä
Bio- ja kiertotalousala kirittää kohti vastuullisempia tekoja
Bio- ja kiertotalousalan yrityksillä on valtavan hieno mahdollisuus muuttaa maailmaa nyt ja tulevaisuudessa, Pakarinen näkee. Positiiviset vaikutukset ulottuvat parhaimmillaan Suomen rajojen yli aina globaaleille markkinoille.
– Bio- ja kiertotalous muodostavat yhdessä niin laajan toimialan, että se koskettaa tavalla tai toisella melkeinpä kaikkia yrityksiä. Osa suuryrityksistä ja pienistä startupeista on jo hienosti alan ytimessä, mutta vaikkapa monessa pk-yrityksessä ei vielä hoksata alan mahdollisuuksia, Pakarinen pohtii.
Hän huomauttaa, että jos vaikkapa laki velvoittaa jatkossa valmistamaan korjattavia tuotteita, myös vakuutusala kaipaa muutosta. Enää ei riitä, että vakuutus korvaa uuden tuotteen, vaan sen pitäisi korvata myös tuotteen korjaaminen. Niinpä yrityksen kuin yrityksen pitää jatkossa tarkastella liiketoimintamalliaan täysin uudessa valossa, jotta se vastaa tulevaisuuden haasteisiin.
Nykyään bio- ja kiertotalousalan yritykset ovat vahvoilla myös rahoitushauissa, sillä niissä suositaan entistä enemmän kestävän tulevaisuuden innovaatioita. Pakarisen mielestä trendi on hyvä osoitus siitä, miten maailma muuttuu vähitellen parempaan suuntaan.
– Globaali talous käyttää edelleen aivan liikaa luonnonvaroja maapallon kantokykyyn nähden. Siksi koko yhteiskunnan on pakko muuttua. Bio- ja kiertotalous voi kirittää sekä kuluttajia että yrityksiä kohti vastuullisempia tekoja, Pakarinen näkee.
