Normaali arkirytmi, sosiaaliset suhteet ja kannustava johtaja tukevat työhyvinvointia poikkeusajassa

Varman ylilääkäri Jan Schugk.

Miten koronakriisin aikana voi tukea työhyvinvointia? Varman ylilääkäri Jan Schugk ja Mieli ry:n johtava asiantuntija ja asiantuntijalääkäri Meri Larivaara kannustavat pitämään huolta normaalista arkirytmistä ja sosiaalisista suhteista. Kaikki kytkeytyy kuitenkin kannustavaan johtamiskulttuuriin, joka tukee työntekijöitä niin yksilöinä kuin työyhteisön jäseninäkin.  

Koska etätöiden tekemisestä on tullut uusi normaali, työhyvinvoinnista on syytä pitää erityisesti huolta. Meri Larivaara neuvoo pohtimaan, millainen on itselle sopiva arkirytmi. Hän kannustaa lähtemään liikkeelle perusasioista; On tärkeää nousta aamulla sängystä, pukea vaatteet päälle ja säilyttää normaali ateria- ja unirytmi. 

– Arki kannattaa rakentaa siten, että se imitoi normaalia elämänrytmiä. Jos tämä ei poikkeustilanteessa toimi, päivärytmi on soviteltava uusiksi. On tärkeä piirtää raja työn ja levon välille, Meri Larivaara painottaa.

Vaikka työpäivät tahtovat venyä tavallista pidemmiksi, armollinen suhtautuminen auttaa. Työntekijä saattaa pohtia, onko hän tehnyt varmasti tarpeeksi ja saavuttanut päivän tavoitteensa.

Esimies voi auttaa priorisoimalla työtehtävät ja toteamalla, että kun nämä asiat hoituvat, se riittää tässä poikkeustilanteessa, Jan Schugk sanoo.

Pitkänkään työpäivän jälkeen ei kannata unohtaa liikkumista ja muuta palauttavaa tekemistä.

– Kun työpäivän lomassa liikkuminen paikasta toiseen vähenee, liikunnasta on muuten hyvä pitää huolta, ettei jämähdä vain neljän seinän sisälle. Esimerkiksi ulkoilusta saa virtaa ja virkeyttä, mikä parantaa työkykyä, Larivaara muistuttaa.

Miten poikkeustilanne pitää huomioida yrityksen johtamisessa? Katso Varman ylilääkäri Jan Schugkin ja Mieli ry:n johtava asiantuntija ja asiantuntijalääkäri Meri Larivaaran keskustelu Varma Studiossa.

Sosiaaliset hetket parantavat työhyvinvointia

Työpsykologian näkökulmasta pienetkin sosiaaliset hetket ovat tärkeitä, kuten vitsailu palaverin alussa tai rupattelu kahvitauolla. Tällaiset sosiaaliset kohtaamiset kutistuvat kuitenkin minimiin, kun valtaosa tekee töitä etänä.

– Kannustan aloittamaan etäpalaverin vaikkapa kevyellä keskustelutuokiolla, jotta inhimillisyys säilyy yhteisessä tekemisessä. Etätyön ei tarvitse olla pelkkää suorittamista kokouksesta toiseen, Schugk ehdottaa. 

Larivaara huomauttaa, että yhteiset kahvihetket ja lounaat onnistuvat yhtä lailla myös etänä. 

– Sosiaalisuutta olisi hyvä viljellä aina, kun se on mahdollista. Tutkitustikin karanteenioloissa sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen auttaa jaksamaan, Larivaara sanoo. 

Hän rohkaisee miettimään myös sitä hetkeä, kun koko työporukka on jälleen koolla kasvotusten. Mitä mukavaa tuolloin voitaisiin tehdä? Miten muistuttaa työkavereita työyhteisön merkityksestä?

Schugk muistuttaa, että myös lomautetut työntekijät ovat edelleen osa työyhteisöä. Niinpä heihinkin, jotka ovat kokeneet erityisen kovia kriisin aikana, on hyvä olla yhteydessä. Sama pätee heihin, jotka on taloudellisessa tilanteessa jouduttu irtisanomaan. 

Työhyvinvoinnin johtamisen kulmakiviä ovat yhteydenpito ja hyvä tiedonkulku

Jaksaminen ei kuitenkaan ole ainoastaan työntekijän harteilla. Johtamiskulttuurilla on merkittävä rooli työntekijöiden tukemisessa. Schugkin mielestä johtajan on tärkeää tuntea oma joukkonsa ja tiedostaa, miten ihmiset reagoivat erilaisissa painetilanteissa: Kuka on rauhallinen viilipytty ja kuka huolestuu ensimmäisenä?

Ratkaisuna on yhteydenpito ja tiedonkulku. Schugkin mukaan olennaista on suhteuttaa viestintä sen mukaan, millaista tukea ihmiset tarvitsevat. Joku kokee haastavaksi kestää riskejä, joku toinen taas kamppailee yksinäisyyden kanssa kotona. 

– On todella tärkeää, että ihmisillä on realistinen kuva siitä, missä mennään ja miten koronakriisi vaikuttaa työpaikalla juuri meihin, Schugk painottaa.

Myös yrityksen taloudellisesta tilanteesta on syytä viestiä rehellisesti. 

– Voi esimerkiksi muistuttaa, että hei me pärjätään edelleen hyvin. Toisaalta on myös reilua kertoa, jos rahat ovatkin lopussa ja vaikkapa yt-neuvottelut edessäKaikesta huolimatta johtajalla on tärkeä rooli sparrata koko työyhteisö katsomaan positiivisesti tulevaisuuteen, Schugk sanoo.

LUE: Yrittäjä – muista nämä asiat omassa ja tiimin hyvinvoinnissa