Muuramessa, maailman suurimmalla kiuastehtaalla valmistetaan vuodessa yli 200 000 kiuasta. “Ja tässä puhutaan siis vain yksin Muuramen tehtaasta”, Harvian tuotanto- ja hankintajohtaja Mika Suoja lisää.
Tapani Harvia perusti Harvian kiuastehtaan Muurameen 1950-luvun loppupuolella. Kiukaita tehtiin keskimäärin 100 vuodessa.
1960-luvun loppuun tultaessa määrä oli noussut 1000 vuodessa. 1990-luvulla Harvia oli jo puukiukaiden markkinajohtaja ja maailman suurin puukiuasvalmistaja. Samaan aikaan yritys alkoi kehittämään sähkökiuasta ja etsimään sille vientimarkkinoita.
– Vientiä oli pienimuotoisesti ensin Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan. Keski-Euroopassa ja Saksassa oli jo kilpailua – se oli kova pelikenttä. Kun vienti lähti kunnolla liikkeelle, oikeiden partnereiden avulla vientimaiksi muodostuivat Pohjois-Amerikka ja Kiina, ja pian niiden jälkeen Venäjä”, Harvian tuotanto- ja hankintajohtaja Mika Suoja sanoo.
Kiina on ollut 1990-luvulta lähtien merkittävä vientimaa Harvialle. 2000-luvun puolivälissä sinne rakennettiin oma tehdas.
– Pertti Harvialla on Kiinan alkuvuosilta tuhansia tarinoita. Muistan kuinka hän kertoi, kun he ensimmäisen kerran ajoivat siellä paikoissa, joissa ei ollut edes teitä. Eli lähtivät kartoittamaan mahdollisia asiakkaita ja myöhemmin tehtaan paikkaa. Se on niin greenfieldiä kuin voi olla sanan varsinaisessa merkityksessä. Jalka- ja tutkimustyötä on tehty valtavasti pohjalle, Suoja sanoo, ja jatkaa:
– Kiinassa onnistuttiin omalla työllä ja verkostoitumisella, ehkä muutaman yrityksen ja erehdyksenkin kautta. Kyllä se taika oli oikean kumppanin löytämisessä.
Kumppanuus on kansainvälinen kilpailuetu
Oikein kumppaneiden merkitys korostuu, kun Suoja puhuu Harvian menestyksestä kansainvälisillä markkinoilla.
Globaalissa kilpailussa Suoja nostaa kumppanit – yhteiset intressit, yhteiset tavoitteet ja sitoutumisen – merkittäväksi kilpailueduksi.
– Koska toimimme pääsääntöisesti jakelijoiden kautta, oikeiden partnereiden löytäminen on tärkeää. Siinä Harvia on aina ollut erityisen vahva. Siteitä rakennetaan vaikka saunan lauteilla.
Toinen Harvian kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla on Suojan mukaan perheyhtiömäinen ketteryys.
Kun Harvia lähtee uuteen maahan tavoittelemaan uusia asiakkaita ensimmäistä kertaa, yrityksessä kuunnellaan tarkkaan, mitä uusien asiakkaiden tarpeet ovat.
Tuotteisiin tarvitaan niin sanotusti paikallinen leima – huolehtien samalla kustannustehokkuudesta. Kun uudessa markkinassa on enemmän jalansijaa, ratkaisuja voidaan tarjota Harvian vakiotyökalupakista.
– Harvian tuotevalikoima on laaja. Pystymme aika helposti nappaamaan laajasta valikoimasta tietyn ratkaisun, joka näyttää istuvan kohdemaan tarpeisiin. Mutta kyllä lähdössä mennään asiakas edellä. Pelkkä suomalaisuus – ja niin hyvä kuin Harvian tarina onkin – se ei vielä riitä.
Harvia on jokaisen työntekijän DNA:ssa
Kumppanit ja ketteryys vievät Harviaa maailmalla eteenpäin, mutta miten Harvia on onnistunut pitämään tuotannon alati kasvussa ja kilpailukykyisenä keskisuomalaisesta kaupungista käsin?
Suoja uskoo, että kaikki lähtee siitä, että Harvialla on oikeanlainen, motivoitunut henkilökunta. Ihmiset viihtyvät työssään ja ovat kaikin puolin halukkaita rakentamaan ja kehittämään Harviaa eteenpäin.
– Ihmiset tekevät tuotteet. Jokainen kiuas kokoonpannaan edelleen käsin – koneet eivät näitä tuotteita tee. Toki alkupään tuotanto on pitkälti automatisoitu, mutta joka ikinen kiuas on käsin kokoonpantu ja käsin testattu, että laatu on sitä mitä sen pitää olla, Suoja sanoo.
Robotiikka on viime vuosien aikana lisääntynyt jonkun verran Harvian tuotannossa. Siihen on liittynyt muun muassa prosessiaikojen vakiinnuttaminen ja työturvallisuusnäkökulmat, esimerkiksi ergonomisesti hankalat kappaleet voidaan ulkoistaa robotille.
Suoja kertoo, että henkilökunta on hienosti opiskellut ohjelmointipuolen.
– Tästä hyvänä esimerkkinä se, kun me ensimmäisen kerran laskimme yhden särmäyspuristinta käyttävän robotin investointia, se suunniteltiin noin 20 tuotteelle. Noin vuosi siitä eteenpäin, kun kone oli asennettu, se valmisti yli 50 tuotetta. Tiimi oli sen omin päin ohjelmoinut ja työllistänyt.
Suoja sanoo, että sen jälkeen oli helppo päätös, että ostetaan ”toinen samanlainen” siihen rinnalle.
Suojan esimerkki kuvastaa sitä, minkä hän kuvailee olevan Harvian dna:ssa: Tekemisen syvällinen ymmärtäminen. Kun Harvialla kehitetään jotain uutta tuotetta, ei ainoastaan kehitetä designia tai kiuasta vaan kehitetään myös valmistusmenetelmä ja koko valmistusprosessi.
– Meillä on omassa talossa kaikki osaaminen työkalusuunnittelusta ja -valmistuksesta sen tuotteen valmistamiseen saakka. Siinä on toinen tärkeä tukijalka kannattavuuden ja menestyksen taustalla. Pystytään kustannustehokkaasti tekemään ja olemaan sitä kautta kilpailukykyisiä maailmalla.
Yritysostot ovat osa Harvian kasvustrategiaa
Harvian kasvu on ollut tasaista ja jatkuvaa. Osansa siinä on ollut strategian mukaisilla yritysostoilla.
– Harvian strategiana on koko ajan ollut yritysostojen kautta kasvaminen orgaanisen kasvun lisäksi. Se on jatkuvaa tekemistä, tutkimusta, selvitystyötä ja kartoitusta. Aikatauluja on välillä vaikea määrittää, mutta me on löydetty hyviä kohteita, jotka istuvat meidän tavoitteisiin.
Harvian kasvustrategiaan on vaikuttanut myös perheyrityksen rakenteelliset muutokset. Vuonna 2014 Capman osti enemmistön Harviasta ja lähti kehittämään Harviaa eteenpäin – etenkin kansainvälistymisteemalla.
– Silloin kun Capman tuli mukaan, liikevaihto liikkui vähän 50 miljoonan alapuolella. Tänä vuonna (2021) ja jo viime vuonna olimme 100 miljoonan yläpuolella.
Vuonna 2018 Harvia listautui pörssiin. Suoja sanoo, että se oli yksi käännekohta Harvian historiassa. Jälleen kääntyi uusi sivu, mutta varsin hyvällä menestyksellä.
Uudistuva teollisuus vaatii vastuullisuutta
Vastuullisuus läpileikkaa teollisuusalalla toimivan Harvian koko toimintaa. Vuonna 2008 yrityksessä lanseerattiin Harvia cares -ohjelma. Alussa se tarkoitti, että Harvian toiminnan vaikutuksia raportoidaan, seurataan ja sitä kautta pystytään kehittämään yrityksen toimintaa.
Viime vuosien aikana vastuullisuusajattelu on kehittynyt. Kaikkialla eri puolilla yhtiötä vastuullisuuskäytännöt ovat osa normaalia tekemistä. Miten se näkyy ulospäin?
– Esimerkiksi henkilökunnalle sillä tavalla, että kerran kuussa kokoontuu johdon ja henkilökunnan välinen keskustelufoorumi, jossa käydään läpi asioita ja varmistetaan, että johto on tietoinen mitä meillä tapahtuu. Tai se näkyy työsuhdepolkupyörinä tehtaan pihassa, Suoja sanoo.
Kuluttajille päin Harvian vastuullisuusajattelu näkyy esimerkiksi dokumentaationa yrityksen tuotteiden oikeasta käytöstä: Kuinka tuotteita elinkaaren aikana kuuluu hoitaa, käyttää, mitä tapahtuu elinkaaren jälkeen – ja niin että tuote on alunperin suunniteltu että se on kierrätettävissä.
– Toimittajien suuntaan se näkyy niin, että me haluamme tietää tunnuslukuja meidän omavastuullisuusraportoinnin osana valita materiaaleja, joissa on käytetty mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja taustalla, huomioiden pakkaukset, teräs ja teräksen valmistuprosessin ympäristövaikutukset. Sitten päästään logistiikka-asioihin. Kuinka me voidaan kuljetuksien täyttöastetta parantaa ja sitä kautta vähentää ajettuja kilometrejä.
Vastuullisuusajattelu on joka puolella ja jäädäkseen.
