Kun Isku keskitti hankintojaan Suomeen, strateginen kumppanuus Koskisen Oy:n kanssa alkoi. “Päijät-Hämeessä meidän yhteisvaikuttavuutemme on varmaan miljardiluokkaa. Jos miettii kansantalouden kerrannaisvaikutusta, voidaan ajatella, että se on varmaan 5–6 kertaa se rahamäärä”, perheyritys Koskisen Oy:n toimitusjohtaja Jukka Pahta sanoo.
Iskun investointiohjelman suunnittelun yhteydessä (2013–2014) yritys arvioi samalla muun muassa tavarantoimittajien ja alihankkijoiden roolia, vastuullista toimintaa ja sertifiointitasoa. Kun ohjelma eteni, yrityksessä linjattiin: 80 % ostoista pitää tehdä Suomesta, puun alkuperä on tunnistettu, puu on sertifioitu ja siitä tuotettu kalustelevy on M1-luokiteltu. Viitekehykseen asettuvat vaihtoehdot jäivät vähiin, mutta Koskisen erottui joukosta.
– Sitä tietä kotiutimme kaikki Baltian hankinnat Päijät-Hämeeseen, ja saimme yhteistyön tuotekehityksen ja tuotteiden vastuullisuuden näkökulmasta ihan eri tasolle, Iskun toimitusjohtaja Arto Tiitinen sanoo.
Vuonna 1909 perustetun saha- ja levyteollisuusyritys Koskisen toimitusjohtaja Jukka Pahta kertoo, että kumppanuus Iskun kanssa on Koskiselle erittäin tärkeä asiakassuhde, mutta myös haaste oppia uutta.
– Näen kumppanuuden mielettömän hyvänä mahdollisuutena haastaa Koskisen omaa toimintaa. Pystymme esimerkiksi luomaan uusia toimitus- ja logistiikkamalleja, jotka auttavat tehostamaan koko tilaustoimitusketjua. Tästä me molemmat Iskun kanssa hyödymme, Pahta sanoo.
Investoinnit parantavat teollisuuden kilpailuetua
Suomalainen sahateollisuus oli 1990-luvulla edelläkävijä teollisuusautomaatiossa. Nyt tilanne on toinen. Pahta sanoo, että teollisuus on pystynyt viimeksi kunnolla investoimaan tuotannon tehokkuuteen ja automaatioon viimeisen devalvaation jälkeen – ja se näkyy.
– Kilpailemme globaaleilla markkinoilla, joilla on jo jonkin aikaa näkynyt, että meidän kilpailijamaamme menevät teknologisesti meidän ohi. Käytännössä katsoen me käytämme vielä vanhaa teknologiaa, vanhoja ja jo vähän väsymään päin olevia tuotantolinjoja, kun taas kilpailijamaissa investointeja on tapahtunut aika paljon, Pahta sanoo.
Koskinen on kuitenkin parantamassa asemiaan. Investointipäätös uudesta sahalinjasta on tehty.
– Investointi takaa meidän automaatiotasomme sahateollisuudessa, tuo tuotantovolyymia, laatua ja toimintavarmuutta. Toivon, että koko teollisuus Suomessa pystyisi investoimaan ja nousemaan sieltä 1990-luvun alusta nykypäivän tasolle.
Pahta näkee kuitenkin haasteita rahoitusmarkkinoilla.
– Tällä hetkellä tuntuu, että se päärahoitusputki alkaa kapenemaan, mutta siihen rinnalle ei tule riittävästi vaihtoehtoista rahoitusta. Silloin monet hankkeet, joita tällä hetkellä on toteuttamista vaille valmiina, eivät lähde eteenpäin, koska rahoitusta ei ole saatavana.
Koskisen toimitusjohtaja Jukka Pahta (kes.) toivoo, että teollisuus Suomessa pystyisi investoimaan ja nousemaan sieltä 1990-luvun alusta nykypäivän tasolle.
Kotimaisen teollisuuden tuottoja jaetaan lähialueille ja yhteiskuntaan
Sahateollisuuden tuotteet ovat volyymiltaan Suomen viidenneksi suurin vientituote. Jukka Pahta uskoo, että jos kotimaisuuden astetta katsottaisiin jalostusasteen puolella, sahateollisuus olisi taulukossa vielä korkeammalla.
– Monesti sanotaan, että meidän toimialallamme jalostusaste jää liian alhaiseksi, mutta mielestäni pitäisi keskustella jalostusasteen kotimaisuusasteesta. On monia teollisuuksia, joissa jalostusaste näyttää korkealta, mutta siellä on kymmeniä prosentteja ulkomaalaisia komponentteja. Silloin kotimaahan jäävä jalostusaste on prosentuaalisesti paljon pienempi. Meidän teollisuudessamme kaikki tehdään kotimaisista raaka-aineista, kotimaisin henkilötyövoimin ja yleensä investointihyödykkeetkin ovat kotimaisia, Pahta sanoo.
Koskisen ja Iskun kotimaisuuden hyötyaste on kova. Koskisen liikevaihto on 260–270 miljoonaa euroa, ja yritys työllistää 900 henkeä, joista suurimmalla tuotantolaitoksella Kärkölässä työskentelee 750 henkilöä. Iskun liikevaihto on noin 150 miljoonaa ja yritykselle on noin 650 työntekijää plus alihankintaverkoston työvoima.
– Hyvinvointia jaetaan lähialueelle satoja miljoonia joka vuosi. Yhdessä Iskun kanssa summa on Päijät-Hämeessä varmaan miljardiluokkaa. Ja jos miettii kansantalouden kerrannaisvaikutusta, voidaan ajatella, että se on varmaan 5–6 kertaa se rahamäärä, Pahta sanoo.
Vastuullisuus merkitsee avoimuutta
Kolmannen sukupolven perheyritys Isku on uudistanut merkittävästi Lahden huonekalutehdasta viimeisen 5,5—6 vuoden aikana. Iskun investoinnit ovat olleet yli 80 miljoonaa euroa. Merkittävä osa Iskun uudistusta on ollut innovaatiotoiminnan: ammattikorkeakoulun ja yliopiston, tuominen keskelle tehdasta.
– Tuotantolaitoksen täytyy olla maailmanluokan kunnossa, koska me kilpailemme globaaleja toimijoita vastaan joka päivä, Arto Tiitinen sanoo.
Tässä kuvaan astuu myös vastuullisuus. Iskussa vastuullisuus on osa yrityksen dna:ta: osa jokaista päätöstä, osa jokaisen päivän toimintaa. Isku haluaa pystyä todentamaan asiakkaalle koko tuotantoketjun. Esimerkiksi erään ison, kansainvälisen yrityksen kautta tehdyn sopimuksen yhteydessä, Iskun tuotantoprosessin oikeellisuus tultiin tarkastamaan.
Tiitinen harmittelee, että Suomessa valtio- ja kuntasektori eivät tee vastuullisuuteen liittyvää auditointia.
– Suomessa valtio- ja kuntasektorille tarjouskilpailuissa riittää ruksit ruutuun, että nämä asiat täytetään ja sen jälkeen kaikki toimijat saavat täydet pisteet. Jäljelle pelkästään hinta. Ei katsota vastuullisuusnäkökulmia, tai pitävätkö ne todella paikkansa, ei elinkaarikustannusta, ei hiilijalanjälkeä. Olipa tuote tuotettu Kiinassa, Romaniassa tai Ukrainassa, se saa samat täydet pisteet kuin suomalainen tuote, joka on tuotettu vastuullisesti. Tähän toivoisin muutosta, Tiitinen sanoo.
