Onko stressi este kasvulle?
Työntekijöiden lisääntynyt stressi voi pahimmillaan vaikuttaa yrityksen liiketoimintaan. Työntekijöiden stressi ja ongelmat mielen hyvinvoinnissa voivat olla haaste yrityksen kasvulle.
Yrityksissä on jo pitkään tunnistettu mielenterveyden yhteys työssä suoriutumiseen ja sitä kautta liiketoimintaan. Avointa keskustelua mielenterveyden haasteista käydään yhä enemmän, mikä auttaa poistamaan aiheeseen liittyvää stigmaa.
Aihe on työpaikoilla silti arka. Auntie Solutions Oy:n toimitusjohtaja Immo Salonen sanoo, että yrityksen teettämien käyttäjäkyselyiden perusteella 40% vastaajista kokee, ettei uskalla ottaa mielenterveyteen tai stressiin liittyviä asioita puheeksi esihenkilön kanssa.
– Maiden välillä voi olla vivahde-eroja, mutta samanlainen trendi on nähtävissä meidän kokemuksen mukaan kaikkialla. Mielenterveyteen liittyvät haasteet ja negatiivinen stressi ovat kasvussa, mutta niin on myös yritysten halu panostaa ennaltaehkäiseviin toimiin ja hyvinvoinnin tukemiseen.
Auntie tarjoaa ennaltaehkäiseviä, matalan kynnyksen mielenterveyden palveluita. Palvelun käyttö on täysin anonyymia, mikä alentaa kynnystä avun hakemiseen. Auntien asiakkaat ovat pääasiassa isoja yrityksiä tai asiantuntijaorganisaatioita, joissa tehdään tietotyötä. Yrityksellä on toimintaa kaikkialla Pohjoismaissa.
Salosen mukaan stressi ja mielenterveyden haasteet ovat suorassa yhteydessä yrityksen toimintakykyyn. Poissaolot ja heikentynyt suorituskyky ovat iso hidaste erityisesti kasvuun tähtäävässä yrityksessä.
Hyvinvointiin panostaminen vaikuttaa paitsi nykyisen henkilöstön hyvinvointiin, myös uuden talentin rekrytointiin.
– Hyvinvointi on nuorille osaajille todella tärkeä asia. Yritys, joka ei panosta työntekijöiden hyvinvointiin, ei todennäköisesti ole heille kovin kiinnostava.
Mielen hyvinvoinnin tulee näkyä yrityksen strategiassa
Salosen mukaan stressiä ja hyvinvoinnin haasteita voidaan taklata vain, jos ne näkyvät konkreettisesti yrityksen strategiassa. Tärkeimmät työkalut hyvinvoinnin parantamisessa ovat ennaltaehkäisy ja avoimen dialogin salliva kulttuuri.
– Työnantajan tulee tehdä näkyväksi se, että yritys välittää työntekijöiden hyvinvoinnista. Se näkyy konkreettisesti niin johdon tavassa puhua asiasta kuin esihenkilön työkaluissa, joiden avulla hän tukee niin omaa kuin tiimiläisten hyvinvointia.
Tähän tilanteeseen on vielä matkaa, sillä Auntien käyttäjäkyselyiden mukaan verrattain moni kokee, ettei henkilöstön hyvinvointi ole johdon agendalla. Tätä tukee If Nordic Health Report 2024- raportin selvitys, jonka mukaan vain viidesosa vastaajista koki saavansa riittävästi tukea työnantajaltaan.
Yrityksillä on kuitenkin keskimäärin vahva tahtotila stressin vähentämiseksi ja mielen hyvinvoinnin parantamiseksi. Auntien kaltaisten palveluiden käyttö kasvaa Salosen mukaan tasaisesti. Auntie on käytössä esimerkiksi Ifillä, jossa palvelun piirissä on noin parisen tuhatta työntekijää.
Salonen näkee, että palveluita käyttävät yritykset ovat edelläkävijöitä, joissa on ymmärretty, että on järkevämpää ylläpitää hyvinvointia kuin hoitaa sairautta.
– On järkevää keskittyä arjen ratkaisuihin diagnoosien ja lääkityksien sijaan. Esimerkiksi Deloitten tutkimuksen mukaan mielen hyvinvointiin panostamisen ROI (sijoitetun pääoman tuottoaste) on yli 500%. Ennaltaehkäisevien, matalan kynnyksen palveluiden käyttö on siis kannattava investointi.
KATSO: Auntien oppaat mielen hyvinvointiin liittyvistä aiheista
Stressiä kokevien osuus on kasvanut Suomessa
Suomessa negatiivista stressiä kokeneiden määrä on kasvanut vuodessa 34 prosentista 51 prosenttiin, selviää Vakuutusyhtiö Ifin julkaisemasta Nordic Health Report 2024 -raportista. Muutos on Pohjoismaiden suurin. Ruotsissa vastaava luku on 52 prosenttia ja Tanskassa 56.
Ifin Business manager Sebastian Fagerströmiä tulokset stressikokemusten kasvusta eivät yllätä.
– Muutos on näkynyt meillä konkreettisesti jo jonkin aikaa. Yhä useammin keskusteluissa yritysasiakkaiden kanssa nousevat esille työntekijöiden jaksaminen, hyvinvointi ja tavat, joilla henkistä työkykyä voi tukea, Fagerström kertoo.
Stressi ei ole lähtökohtaisesti negatiivinen ilmiö, mutta pitkään jatkuessaan ja kroonistuessaan se vaikuttaa negatiivisesti niin terveyteen kuin suorituskykyyn. Työpaikalla pitkittynyt stressi näkyy esimerkiksi poissaoloina ja tehottomuutena. Tällä on suora vaikutus yrityksen toimintaan.
LUE: If: Työtä haittaavat mielenterveysongelmat ovat yleistyneet