Työkykyä kannattaa kuunnella herkällä korvalla – yrittäjä, näin ennakoit aallonpohjat

Työkyky ja elämäntilanteet vaihtelevat, olipa kyseessä johtaja ja työntekijä. Työkyvyn heikentyessä tilanteeseen ei saa tyytyä. Yrittäjille hyvä peili omaan hyvinvointiin on luotettu lähipiiri.

Työkykysykli kuvaa työn muutoksen ja työntekijän välistä kehitystä, sanoo Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Kai Tolvanen.

– Työ uudistuu, ja ihmisen elämäntilanteet eri tasoilla muuttuvat. Siksi etenkin muutostilanteissa omaa työkykyään kannattaa kuunnella herkällä korvalla ja kehittää joustavuutta vastata ympäristön vaihteluihin, Tolvanen sanoo.

Yrittäjän on hyvä tunnistaa ajoissa sellaisia signaaleja ja oireita, jotka viestivät liiallisesta kuormituksesta ja palautumisen haasteista. Näitä ovat esimerkiksi:

• työssä selviytymisen haasteet,
• itseluottamuksen heikkeneminen,
• keskittymisvaikeudet.

Myös uniongelmat, vatsakivut ja päänsärky saavat hälytyskellot soimaan.

Varman ammatillisen kuntoutuksen asiantuntija Liisa Kauranne toteaa, että vaikka yrittäjä ei itse osaa reagoida tilanteeseensa, joku lähipiiristä saattaa huomata muutoksen. Yrittäjän kannattaa siksi kannustaa luotettuja ihmisiä kertomaan muutoksista suoraan, sillä se on välittämistä.

– Ratkaisut tilanteeseen löytyvät helpommin, kun yrittäjä tarkkailee jaksamistaan säännöllisesti. Apua kannattaa hakea ajoissa ennen kuin yrittäjän haasteet näkyvät asiakkaalle asti. Pitkittyessään oireet vain pahenevat, Kauranne sanoo.

Työkyky on koetuksella, mutta harva pyytää apua

Työeläkejärjestelmän mukaan työkyvyttömyys tarkoittaa työkyvyn huomattavaa alenemista. Ihminen voi olla työkyvytön joko pysyvästi tai määräaikaisesti. Tästä huolimatta työkykyyn liittyvät asia ovat harvemmin mietinnässä yrityksen perustamisvaiheessa.

Yrittäjän työkykyä uhkaavat tyypillisesti liiallinen työmäärä, tukiverkoston puutteet, palautumisen ongelmat ja osaamisen päivittäminen muuttuvassa ympäristössä.

Lisäksi liiketoimintasuunnitelma ei välttämättä ole ajan tasalla, mikä voi johdattaa yrittäjän sivupolulle omasta bisneksestään.

– Yrittäjä saattaa kiireen keskellä laistaa terveyttä ylläpitävistä rutiineista, kuten kuntoilusta, terveellisestä ravinnosta ja riittävästä levosta. Suunnitelmia työkyvyn ylläpitämiseksi ei useinkaan ole, Kauranne lisää.

”Miten yrittäjä voi turvata toimeentulonsa, jos työkyvyttömyys iskee?”

Tolvanen ja Kauranne kertovat, että yrittäjiä päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle etenkin tuki- ja liikuntaelin- sekä mielenterveysperusteiden diagnoosien vuoksi. Myös pitkittynyt koronatilanne koetteli yrittäjien jaksamista.

Suomen Yrittäjien Yrittäjägallupin kesäkuun 2021 tutkimus valaisee ristiriitaista tilannetta, joka yrittäjien keskuudessa vallitsee. Lähes neljännes yrittäjistä on joko jatkuvasti rasittunut tai lähellä palaa loppuun, mutta vain joka kymmenes on hakenut apua jaksamisongelmiinsa. 

– Tämä kertoo siitä, että moni yrittäjä sinnittelee viimeisillä voimavaroillaan liian pitkään. Töitä tehdään jopa sairaana ja apua haetaan liian myöhään, Tolvanen harmittelee.

Turvaa taloudellisesta puskurista ja tukiverkostosta

Miten yrittäjä sitten voi turvata toimeentulonsa, jos työkyvyttömyys iskee? Kai Tolvanen suosittelee asettamaan YEL-työtulon realistiselle tasolle, koska se on yrittäjän sosiaaliturvan perusta.

– YEL-työtulon suuruus vaikuttaa sairauspäivärahaan, vanhempainpäivärahaan, työttömyyspäivärahaan, kuntoutusrahan suuruuteen, tapaturmakorvauksen määrään ja eläkekertymään. Siksi sitä ei kannata määrittää liian pieneksi, Tolvanen tähdentää.

Taloudellista turvaa tuovat myös säästöt. Niiden ansiosta yritystoiminta ei kippaa saman tien, jos yrittäjä itse sairastuu ja joutuu ottamaan aikaa parantuakseen. Riskitilanteisiin ja epäjatkuvuuteen kannattaa varautua jo yrittäjyyden alkutaipaleella.

Kauranne nostaa esiin taloudellisen näkökulman lisäksi tuuraajan roolin. Jos yrittäjä on miettinyt itselleen korvaajan, sillä on iso merkitys, onko yrittäjän ylipäätään mahdollista jäädä sairauslomalle.

Suunnitelmallisuus siis kannattaa, mutta kovin moni yrittäjä ei ole varautunut yllätyksiin työterveyden näkökulmasta.

Yrittäjägallupista selviää, että esimerkiksi yksinyrittäjistä vain alle 20 prosenttia on järjestänyt sekä ennaltaehkäisevän työterveyshuollon että sairaanhoidon itselleen.

Tolvanen ja Kauranne pitävät ihanteellisena tilannetta, jossa tuttu lääkäri tuntisi yrittäjän tilanteen ja osaisi auttaa tarvittaessa mahdollisimman nopeasti.

Työkyky palautuu ammatillisen kuntoutuksen avulla

Jos yrittäjän terveydentila heikkenee, osasairauspäiväraha voi tuoda hänelle turvaa. Jos taas yrittäjän työkyky on ollut jo pitkään uhattuna, työeläkeyhtiön ammatillisen kuntoutuksen keinoilla voidaan löytää ratkaisuja tilanteeseen.

Ammatillinen kuntoutus voi olla työkokeilu, työhön valmennus, yrittäjävalmennus, uudelleen koulutus tai elinkeinotuki.

Ammatillisen kuntoutuksen asiantuntija auttaa yrittäjää selvittämään, mikä on juuri tälle paras vaihtoehto työkyvyn palauttamiseksi.

– Yrittäjä voi saada tarvittaessa suunnitteluavuksi yrittäjävalmentajan. Monella yrittäjällä on edelleen halu jatkaa omaa yritystoimintaansa. Liikkeelle lähdetään yrittäjän taustoista ja hankitusta osaamispääomasta käsin, Kauranne kertoo.

Lopulta yrittäjän kannattaa kuulostella omaa jaksamistaan realistisesti, ettei hän lähde puolikuntoisena paahtamaan sata lasissa entiseen tapaan vaan omien voimavarojensa puitteissa. Muuten on vaarana, että sairausloma vain pitkittyy.

LUE: Kohti parempaa työkykyä – näillä vinkeillä jaksat työssäsi kiireenkin keskellä