Suomalaisyritysten vuotta 2022 ovat leimanneet koronapandemian jälkimainingit, Ukrainan sota, inflaatiopaine sekä etätyön yleistyminen.
Epävarman maailmantilanteen takia yritysten on ollut pakko sopeuttaa toimintaansa kansainvälisillä markkinoilla. Bisnestä on kuitenkin opittu tekemään sujuvasti etänä, ja trendi on kiihtynyt vuonna 2022, toteaa KPMG:n perhe- ja kasvuyritysten palvelujohtaja Kirsi Adamsson.
”Kansainvälistymisen variaatiot ovat monipuolistuneet ja maailma kutistunut. Enää ensimmäinen vaihtoehto ei ole perustaa vain tytäryhtiötä Viroon tai lähettää myyjää Ruotsiin. Yrityksen sijoittumisessa voidaan harkita laajemmin vaikka koko Eurooppaa.”
Adamssonin mukaan parhaiten menestyvät nyt sellaiset suomalaisyritykset, joilla on tasapainoinen sijoittaja-omistajapohja ja jotka pystyvät skaalaamaan liiketoimintaansa ulkomaille oikeaan aikaan.
Venäjän markkinat kiinni Ukrainan sodan takia
Helmikuun lopulla alkanut Ukrainan sota on näkynyt suoraan tai epäsuorasti monen suomalaisyrityksen liiketoiminnassa. Venäjään kohdistetut pakotteet ja Venäjän markkinasta irtaantuminen ovat aiheuttaneet isojakin tappioita, kun yksi iso markkina on sulkeutunut.
”Jos liiketoiminta on tullut ryminällä alas, kysymys kuuluu, millä rahalla kansainvälistymistä nyt tehdään. Se on aina iso investointi”, Adamsson huomauttaa.
”Suomen geopoliittinen sijainti Venäjän naapurimaana on aiheuttanut varovaisuutta yritysten investoinneissa, mutta Nato-hakemus toukokuussa rauhoitti tilannetta.”
Venäjän sijaan suomalaisyritykset ovat hakeneet kasvua muualta. Vaikka aivan uusia markkinoita ei olisi avautunut, yritykset ovat suunnanneet myyntiään jo olemassa oleville markkinoille esimerkiksi Euroopassa. Sen sijaan Kiinan merkitys tuotantomaana on hiipunut hieman.
”Suomen geopoliittinen sijainti Venäjän naapurimaana on aiheuttanut varovaisuutta yritysten investoinneissa, mutta Nato-hakemus toukokuussa rauhoitti tilannetta.”
Inflaatio syö resursseja kansainvälistymiseltä
Kuluneen kesän myötä etenkin energian hinta on noussut merkittävästi, kun Venäjän tuottamasta energiasta on pyritty eroon. Yrityksen toimialasta riippuu, miten paljon energian hinnannousu ja muu inflaatiopaine vaikuttavat sen kasvuun ja kansainvälistymiseen
”Energiakriisissä voittajia ovat vaihtoehtoiset energiamuodot, kuten tuuli ja aurinko. Pienetkin suomalaiset toimijat ovat päässeet mukaan arvoketjuihin ja alkaneet kiinnostaa ulkomaisia sijoittajia. Toisaalta kuljetusyrityksille polttoaineen hinnannousu on hyvinkin dramaattista.”
Yrityksissä pohditaan parhaillaan, miten inflaatiopaineen saa ujutettua kuluttajahintoihin. Loppuvuosi ja tuleva talvi näyttävät, miten myös keskuspankit onnistuvat hillitsemään tilannetta.
Adamssonin mukaan hintapainetta vieläkin tärkeämmässä roolissa ovat kustannusrakenteeseen liittyvät kysymykset. Kun maaselvityksiä tehdään kansainvälistymisen tueksi, kustannuslaskelmissa tarvitaan erityistä tarkkuutta.
Etätyö haastaa kansainvälistyviä yrityksiä
Koronapandemia sai ihmiset siirtymään toimistolta koteihin. Trendi uudenlaisiin työnteon muotoihin on edelleen pinnalla. Nyt työntekijät vaativat työnantajalta entistä useammin mahdollisuutta tehdä etätöitä myös ulkomailta käsin.
”Yrityksillä ei ole aina realistista käsitystä, millaisia velvoitteita ja byrokratiaa ulkomailla työskentelyyn liittyy. Se voi vaatia muun muassa kahden maan raportointia ja taloushallinnon järjestämistä täysin vieraassa maassa”, Adamsson muotoilee.
Yritykset eivät kuitenkaan enää pysty sanelemaan suoraan, missä töitä tehdään, vaan henkilöstön mielipiteellä on painoarvoa. Etenkin it-firmat ovat huomanneet, että ihmisiä ei ole pakko saada fyysisesti samaan toimipisteeseen.
Merkittävä tekijä on myös maastapoistumisvero, joka on tarkoitus saada voimaan vuoden 2023 alussa. Niin kutsuttu exit-vero kohdistuisi Suomesta pois muuttavien henkilöiden omaisuuteen. Adamssonin mukaan vero voi olla jopa taloudellinen este yrityksen kansainvälistymiselle.
