Miten talous vaikuttaa pk-yritysten kilpailukykyyn ja millaisia pidempiaikaisia kilpailukykyyn vaikuttavia trendejä on nähtävissä?
Nordean Economic Outlookin (syyskuu 2021) mukaan Suomen talous toipuu jo hyvää vauhtia. Nordean ekonomisti Juho Kostiainen sanoo, että talouden toipumisessa näkyy laaja-alaisuus. Nopeaa toipumista on teollisuudessa, rakentamisessa ja palvelusektorilla.
– Työllisyys nousee aika rivakasti, ja investoinnit ovat lähteneet käyntiin, mikä tarkoittaa sitä, että tuomme kasvuperustaa tulevaisuudelle, Kostiainen sanoo.
Nordean yrityspankin liiketoimintajohtaja Aleksi Lehtonen sanoo, että seuraava kysymys on miten investoinnit lähtevät käyntiin. Nähdäänkö mahdollisesti investointiaalto?
Koronan vaikutukset eivät kuitenkaan ole poistuneet kokonaan. Vaikka toipuminen koronasta on sujunut hyvin nopeasti eikä laaja-alaista ongelmatilannetta enää nähdä, tietyillä toimialoilla on haasteita yhteiskunnan avaamisen näkökulmasta. Kulttuuri-, tapahtuma- hotelli-/majoitusalalla laajemmin sekä ravintola-alalla ja turismissa on edelleen vaikeuksia.
– Näkymä on kirkastunut eri puolilla maailmaa, kun yhteiskunnan avaaminen alkaa. Se saa ihmiset liikkeelle ja käyttämään varoja palveluihin, ja heijastuu kotimarkkinayrityksiin, jotka toimivat tällä alalla. Laajemmassa kuvassa suomalainen teollisuus hyötyy massiivisista elvytystoimista, joita eri maissa tehdään, Lehtonen sanoo.
Toipumista voi ekonomistin pessimistisessä arvioissa uhata koronaviruksen Delta-variantti, joka on näkynyt ja vaikuttanut (taloudessa) Kiinassa ja Yhdysvalloissa jonkin verran. Kostisen mukaan takapakkia voidaan nähdä, mutta toivottavasti ei paljon. Muutama askel taaksepäin voi vielä olla tarpeen.
– Pandemia on osoittanut, että digitalisaatio, digitaaliset toimituskanavat ja työnteon tavat ovat tärkeitä. Vaikka selviäisimme koronasta, meillä voi olla käsissä uusi pandemia tai ehkä olemme jo siirtyneet sellaiseen maailmaan, jossa fyysinen kanssakäyminen ei ole välttämätöntä enää kuluttamisen tai työnteon kannalta, Kostiainen sanoo.
Koronapandemian vaikutukset pk-yrityksiin
Kun korona salamannopeasti löi läpi yhteiskunnan ja yritysten piti nopeasti tehdä toimenpiteitä, miten toiminnan pyörittämistä jatketaan, yritykset selvisivät laaja-alaisesti verraten hyvin, sanoo Aleksi Lehtonen. Yritykset joutuivat miettimään digitaalisia kysymyksiä operatiivisen kyvykkyyden näkökulmasta ja oppivat siinä paljon. Opit, liiketoimintasuunnitelmat ja strategiat näkyvät nyt laajasti.
– Yritykset, jotka olivat hereillä, miettivät millainen maailma on COVID-19 jälkeen. Se näyttäytyy meille nyt suurena määränä yrityskauppoja. Nyt laitetaan toimeksi niitä suunnitelmia, joita COVID-19 aikana tehtiin: mennään uusille markkina-alueille, ostetaan kilpailijoita tai diversitoidaan joku toiminto omasta yrityksestä, Lehtonen sanoo.
Tuntuma on, että käsillä on paluu normaaliin. Tosin kukaan ei oikein tiedä, mitä normaali on. Juho Kostiaisen mukaan esimerkiksi etätyö on uutta normaalia.
– Etätyö toi maailmaa tavallaan lähemmäksi meitä. Me olemme täällä aika pohjoisessa kulmassa, mutta nyt kun kaikki ovat kotona – missä ovatkaan -, markkinat ovat digitalisoituneet ja työntekijät ovat etätöissä, me olemme aiempaa lähempänä maailmaa, koska fyysistä kontaktia ei tarvita, Kostiainen sanoo.
Digitalisaation lisäksi megatrendit vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat vahvistuneet. Lehtosen mielestä suomalaisen pk-yrityksen kannattaa olla kestävän kehityksen ja vastuullisuuskysymysten, ja ilmasto- ja ympäristökysymysten osalta mukana mieluummin myötätuulessa kuin uida vastavirtaan.
– Liiketoiminnan riskien näkökulmasta isot toimitusketjut, joissa suomalainen pk-yritys on monesti läsnä, hoitavat jo omia vastuullisuuskysymyksiään siten, että varmistavat koko toimitusketjun vastuullisuuden. Siinä helposti voi käydä niin, että jää bisneksestä sivuun, jos ei ole omaa osuuttaan tehnyt huolellisesti, Lehtonen sanoo.
Katso koko haastattelu
Nordean yrityspankin liiketoimintajohtaja Aleksi Lehtonen.
