Yrittäjyys vaatii adjektiiveja, jotka sopivat sekä sotatantereelle että rauhanneuvotteluihin
Yrittäjyys vaatii adjektiiveja, jotka sopivat myös sotatantereelle ja rauhanneuvotteluihin, sanoo hankolaisesta ravintolasta kansainvälisten yritysten hallituksiin ponnistanut Merja Rahkola.
Elettiin vuotta 1992. Merja Rahkola oli juuri perustanut miehensä Juha Toivasen kanssa ensimmäisen ravintolansa Hankoon. Kokemusta ravintolan pidosta ei ollut kummallakaan, mutta intoa sitäkin enemmän.
Ravintolan perustamiseksi hankittiin laina, jonka vakuudeksi kiinnitettiin Rahkolan vanhempien omakotitalo. Paineet onnistua olivat sen mukaiset. Näin jälkeenpäin Rahkola ihmettelee parin rohkeutta.
– Eihän meillä ollut mitään käsitystä mistään, Rahkola huokaisee.
Ensimmäinen kesä oli menestys. Rahkola ja Toivanen maksoivat työntekijöille reilut palkat ja olivat kiitollisia onnistumisesta. Sitten saapuivat alvit (arvolisävero).
– Alvien suuruus tuli yllätyksenä, olimme niin kokemattomia. Rahaahan ei siinä syksyn lopussa enää ollut.
Tämä oli Rahkolan yrittäjyyden ensimmäinen kova oppitunti, jonka tuoma ymmärrys kantoi uralla monien haasteiden yli. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin maksaa arvolisäverot maksujärjestelyllä ja lähestyä silloista lihan toimittajaa Veijo Votkinia hattu kourassa.
– Olin todella nolona. Kysyin, voisiko viimeistä 20 000 markan laskua mitenkään maksaa osissa. Votkin vastasi, että kuule, minä luotan teihin. Maksatte sitten kun rahaa taas tulee sisään.
Tarinan opetus on Rahkolan mukaan tämä: jokainen yrittäjä tulee kohtaamaan tilanteen, jossa tarvitsee apua. Avun pyytämistä ei tarvitse välttää viimeiseen asti, vaan apua voi ja pitää pyytää heti kun sitä tarvitaan. Joku auttaa aina.
Yrittäjyys on tiimityötä, jossa menestyksen luo toimiva tiimi
Moni ei olisi välttämättä uskonut, että arvolisäverojen kanssa töpeksineistä aloittelijoista tulee kansainvälisille markkinoille kasvavan Classic Pizza- ketjuyrityksen perustajat. Näin kuitenkin kävi.
– Huvittavaahan tässä on, että ravintolatoiminta ei alun alkaen ollut ollenkaan minun juttuni. Ehkä juuri siitä syystä teimme asiat aivan eri tavalla kuin muut ravintola-alan toimijat, ja se kantoi todella pitkälle, Rahkola sanoo.
Ensimmäisen yrityksensä jo 17-vuotiaana perustanut Rahkola on ehtinyt urallaan kokeilla kaikkea mallintöistä Stockmannin ostajan pestiin ja mainostoimiston projektijohtajan työhön. Jokainen askel on tuonut tärkeitä oppeja.
– Mainostoimistossa työskennellessäni näin eturivin paikalta, miten vaikkapa Brasiliassa tai Venäjällä lanseerataan tuote. Näitä oppeja olen voinut hyödyntää oman yrityksen kasvussa.
Yrittäjät ovat Suomen ehdoton voimavara, mutta helpoksi yrittäjyyttä ei ole tehty.
Kasvaminen oli kovaa, ympärivuorokautista työtä. Yritys ei ollut vain yritys, vaan sitä elettiin ja hengitettiin kuin elämää. Jaksamista tuki loistava tiimi, jonka kanssa työ ei tuntunut työltä. Rahkola näkeekin, että yrityksen kasvun perusta on tiimissä, joka kasvaa yrityksen mukana.
– Meidän periaatteemme oli, että työntekijät saavat vapautta toteuttaa itseään ja vastuuta, joka kasvattaa. Uskon, että tämä oli suuri tekijä yrityksen menestyksessä.
Kasvu Open avaa ovet monenlaisiin mahdollisuuksiin
Kasvu Openiin Rahkola tutustui ensin sparraukseen osallistuvan yrityksen näkökulmasta. Myöhemmin hän on toiminut Kasvu Openissa sparraajana ja nyt Vuoden kasvuyrityksen valitsevan tuomariston jäsenenä. Sitä kautta on avautunut laaja näköala suomalaisten kasvuyritysten maailmaan. Yksi asia on käynyt selväksi ja se on se, että yrittäjyys ei sovi heikkohermoisille.
– Yrittäjät ovat Suomen ehdoton voimavara, mutta helpoksi yrittäjyyttä ei ole tehty. Yrittäjyys vaatii sellaisia adjektiiveja, jotka sopivat myös sotatantereelle ja rauhanneuvotteluihin, Rahkola kuvailee.
Omista kokemuksistaan viisautta ammentanut Rahkola haluaa nyt antaa takaisin kaikkea sitä, mitä on omalla urallaan saanut. Yrittäjyys on tuonut mukanaan muun muassa verkoston, joka ulottuu putkiasentajasta presidenttiin.
– Kukaan ei onnistu yrittäjyydessä yksin. Yksi Kasvu Openin tärkeimmistä tehtävistä on olla se taho, jonka puoleen kääntyä kun yritys kaipaa tukea omaan tekemiseen.
Exitin Rahkola teki vuonna 2022. Hän koki kaipaavansa jotain aivan uutta. Tämä päätös avasi muutaman mutkan kautta ovet kansainvälisten yritysten hallituksiin.
– Kansainvälinen hallitustyö on avannut minulle kokonaisen uuden maailman eturivin kovien innovaatioiden parissa. Näen selvästi, millaisia mahdollisuuksia suomalaisilla kasvuyrityksillä voi olla kansainvälisessä markkinassa.
Tulevaisuuden suhteen Rahkola on äärimmäisen optimistinen.
– Mahdollisuuksiahan yrityksille on valtavan paljon. Kasvu Open avaa niihin ovet.
