Suomalaisten pk-yritysten kilpailukyky on nosteessa koronapiinan jälkeen –investoinnit ja henkilöstömäärät kasvussa
Koronakurimus on rokottanut suomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä, mutta nyt näkymät ovat jo valoisammat. Investointirahoituksen kysyntä on vilkastunut, ja yritysten liikevaihdon, henkilöstömäärän ja kannattavuuden uskotaan kasvavan.
Suomessa palkkataso ja verotus ovat korkealla tasolla. Siksi yritystoiminnan on oltava tarpeeksi tuottavaa, jotta se kannattaa. Kilpailukykyä luovat kaikki ne keinot, joilla yritys voi alentaa kustannuksiaan ja parantaa toimintansa laatua.
Nordean yrittäjäpankin liiketoiminnasta vastaava Miikka Teimonen näkee, että Suomen pk-yrityssektorilla kilpailukyky tiivistyy ennen kaikkea vahvaan tietotaitoon ja osaamiseen.
– Vaikka yrityksen kilpailukyky on monen tekijän summa, suomalaisten pk-yritysten vahvuus on hyvin koulutettu ja osaava henkilöstö. Siksi työntekijöiden osaamista täytyy kehittää koko ajan, Teimonen sanoo.
Nykyään kilpailukyvyssä korostuu se, miten hyvin yritys kykenee vastaamaan globaaleihin megatrendeihin, kuten vastuullisuuteen tai digitalisaatioon. Jatkuva kehittämisen asenne ja kyky reagoida muutoksiin ratkaisevat paljon.
– Maailmanlaajuisten trendien merkitys kasvaa niin asiakkaiden, sijoittajien kuin rahoittajienkin keskuudessa. Niitä ei ole varaa aliarvioida, vakuuttaa Nordean pienyrittäjäsegmentistä vastaava liiketoimintajohtaja Sanna Turunen.
Globaali kilpailu haastaa suomalaisyritysten kilpailukykyä
Suomi on varsin harvaan asuttu maa, ja se sijaitsee etäällä maailmanmarkkinoiden ytimestä. Niinpä olemme riippuvaisia toimivasta logistiikasta. Kilpailukykyä voi kuitenkin tehostaa skaalaamalla yritystoimintaa sellaiseksi, ettei se ole sidottu vain tiettyyn paikkaan, Turunen sanoo.
Suomen maantieteelliseen sijaintiin kytkeytyy myös osaamisen saatavuus – onhan se yksi kilpailukyvyn tärkeimmistä osatekijöistä.
– Globaalin yhteiskunnan aikakaudella on tärkeää varmistaa, että Suomeen saadaan osaavaa työvoimaa myös ulkomailta. Suomesta on tehtävä houkutteleva kohde, joka lisää kansainvälisen työvoiman saatavuutta, Teimonen painottaa.
Teimosen ja Turusen mielestä erityisesti panostukset tutkimus- ja kehitystyöhön tukevat suomalaisyritysten kilpailukykyä. Huolenaiheena on kuitenkin se, miten Suomi pärjää jatkossa investointi- ja tuotekehitystoiminnassa esimerkiksi muihin länsimaihin nähden.
– Suomalaisessa elinkeinoelämässä tarvitaan rohkeutta katsoa asioita entistä laajemmin. Muuten jäämme jälkeen globaalissa kilpailussa. Kyse on siitä, miten paljon olemme valmiita investoimaan yritysten kasvuun paitsi Suomessa myös ulkomailla, Teimonen toteaa.
Turunen puolestaan muistuttaa, ettei yrityksen kannata jäädä painimaan haasteidensa kanssa yksin. Apua saa aina tarvittaessa.
– Esimerkiksi pankit tukevat ja auttavat yrityksiä niiden toiminnan kehittämisessä sparraamalla ja haastamalla asiakasta ajattelemaan liiketoimintamallejaan laajemmin ja pitkällä aikavälillä, Turunen vakuuttaa.
Lisäksi Business Finland, ELY-keskukset, konsulttiyritykset, hallitusammattilaiset ja yrityssparrausohjelmat tarjoavat tukea kilpailukyvyn petraamiseksi. Myös toisilta yrittäjiltä voi saada arvokasta vertaistukea.
LUE: Miten luoda kilpailuetu? Mysodan kasvu perustuu tutkimuksiin ja megatrendeihin
Kilpailukyky kohenee koronakurimuksen hellittäessä
Pitkittynyt korona-aika on ollut monelle pk-yritykselle voimakas stressitesti, joka on pakottanut yritykset pysähtymään. Poikkeuksellisen tilanteen vaikutuksia yrityskentälle ei voi vielä täysimääräisesti edes tietää. Teimosen mukaan varmaa on, että se jättää jälkensä yrityksiin.
– Koronatilanne on opettanut, miten tärkeää pitkän aikavälin strateginen suunnittelu on. Vain siten liiketoimintaa voi kehittää oikeaan suuntaan ja vahvistaa kilpailukykyä kriisinkin hetkellä, Teimonen toteaa.
Samaan hengenvetoon hän iloitsee, miten upeasti moni yritys on muokannut toimintaansa ja innovoinut uusia tuotteita tai palveluita pakon edessä. Teimonen näkee, että yritysten on sopeuduttava muutoksiin myös jatkossa.
Kilpailukykyä on elintärkeää pitää yllä, jotta yritysten jatkuvuus voidaan taata myös tulevaisuudessa.
Nordean tuoreen Yrityspankkibarometrin mukaan suomalaisten pk-yritysten tilanne on kääntynyt selvästi paremmaksi verrattuna vaikkapa vuoden 2020 syksyyn. Samoin yritysten usko tulevaisuuteen on parantunut.
– Yritysten pitkäaikaisen rahoituksen kysyntä on alkanut kasvaa, koska investoinnit ovat jälleen käynnistymässä – etenkin teollisuudessa ja rakentamisessa. Sitä vastoin lyhytaikaisen rahoituksen tarve on vähentynyt, sillä yritysten kassatilanne on parantunut taloustilanteen elpyessä, Turunen valottaa.
Yrityspankkibarometrin mukaan myös yritysten liikevaihdon, kannattavuuden ja henkilöstömäärän uskotaan kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana. Pahin vaihe yrityskentässä on siis ohi, kun korona-ahdinko on alkanut hellittää.
Digiharppaus kaventaa pk-yritysten alueellisia ja toimialakohtaisia eroja
Koronatilanne on kärjistänyt eroa kilpailukyvyssä eri aloilla toimivien yritysten välillä: kun esimerkiksi ravintola- ja tapahtuma-ala on kipuillut asiakaskadon kanssa, ICT-ala on hyötynyt koronan aiheuttamasta digitalisaation kasvusta.
Turunen näkee, että digiharppaus saattaa kuitenkin hälventää kilpailukyvyn esteitä ja siten myös toimialakohtaista vaihtelua.
– Yhtä lailla digitalisaatio voi pienentää alueellisia eroja, jos yritys pystyy houkuttelemaan osaavaa henkilöstöä palkkalistoilleen pääkonttorin sijainnista riippumatta, Turunen huomauttaa.
Teimonen antaa digitalisaatiosta esimerkiksi myös verkkokauppaostamisen, jonka suosio on kasvanut huimasti koronan myötä. Verkkokaupat ovat avanneet yrityksille ovia laajemmille markkinoille, jolloin valtion rajat eivät enää olekaan kaupanteon esteenä.
– Samoin moni startup on onnistunut luovimaan globaaleille markkinoille, mikä kertoo siitä, kuinka paljon kasvuun liitännäistä rahaa suomalaisiin startupeihin on kanavoitu. Suomalaista osaamista arvostetaan edelleen maailmalla.
Jotta yritysten alueelliset ja toimialakohtaiset erot eivät kasvaisi entisestään, Teimonen ja Turunen puhuvat sen puolesta, että yrityksiä tuettaisiin tasapuolisesti kuntatasolla. Kilpailukykyä on elintärkeää pitää yllä, jotta yritysten jatkuvuus voidaan taata myös tulevaisuudessa.
– Elinkelpoisia yrityksiä ei ole koskaan varaa menettää, Teimonen kiteyttää.
